ɫɫ

Uutiset

Uusi kirja tutkii valtionyhtiö Valcon skandaalinkäryistä epäonnistumista

Pasi Nevalaisen teos on ensimmäinen kattava tutkimus valtionyhtiö Valcosta, sen perustamisen taustoista, epäonnistumisen syistä ja epäonnistumisen suorista seurauksista.
Työntekijät poistuvat väritelevisioiden kuvaputkia valmistavalta Valco Oy:n Imatran kuvaputkitehtaalta 15.10.1979, jolloin tappiollinen Valco Oy siirtyi Valmet Oy:n tytäryhtiöksi. Kuvaaja Lauri Sorvoja, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma, Museovirasto.
Työntekijät poistuvat väritelevisioiden kuvaputkia valmistavalta Valco Oy:n Imatran kuvaputkitehtaalta 15.10.1979. Kuvaaja Lauri Sorvoja, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma, Museovirasto.

Akatemiatutkija Pasi Nevalaisen kirja Epäonnistumisen anatomia: Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976–1980 kuvaa valtion liiketoiminnan lisäksi teknologiateollisuuden yrityksen aloittamiseen liittyviä ongelmia.

Suomen valtion, viihde-elektroniikkavalmistaja Saloran ja kansainvälisen suuryhtiö Hitachin yhdessä perustama valtionyhtiö Valco Oy (1976–1980) muistetaan suuren luokan virheenä, jota on pidetty osoituksena valtion liiketoiminnan epäonnistumisesta. Valcosta piti tulla valtiojohtoisen teollisuuspolitiikan lippulaiva, joka olisi vauhdittanut kotimaisen elektroniikkateollisuuden kehitystä. Tällaista uuden toimialan veturia siitä ei kuitenkaan kuoriutunut. Sen sijaan Valcon skandaalinkäryinen epäonnistuminen romutti valtion tuolloisen omistajapolitiikan uskottavuuden. 

Pasi Nevalainen
Pasi Nevalainen

”Kiinnostuin valtion kuvaputkitehdas Valcosta, joka muistetaan katastrofaalisena valtionyhtiönä. Useissa yhteyksissä esitetään, että Valco muutti käsitystä valtion liiketoiminnasta. Huomasin, että mielikuva Valcon epäonnistumisesta on hyvin vahva, suorastaan stigmatisoiva. Yhtiön epäonnistumisen syistä ei kuitenkaan ollut olemassa kattavaa tutkimusta, joten päätin tehdä sellaisen”, kertoo Pasi. 

Kirja pureutuu tapahtumiin mikrohistoriallisella tarkkuudella ja kertoo, kuinka yrityksen johto yritti sinnikkäästi ratkaista ilmenneet ongelmat, samalla kuitenkin sokeutuen näkemästä tilanteen kokonaiskuvaa. Se ei kyennyt ratkaisemaan nykyäänkin ajankohtaista kysymystä siitä, miten menestyä globalisoituvassa liiketoiminnassa, jossa kilpailua käydään hinnoilla ja jossa teollinen massatuotanto hakeutuu halvempien kustannusten maihin. 

Valco todella muutti käsityksiä valtion liiketoiminnasta. Myöhemmin Valcosta saadut opetukset olivat keskeisellä sijalla, kun valtion omistajapolitiikkaa määriteltiin uudelleen ja omistajaohjausta modernisoitiin.

”Sinällään aihe on hyvin ajankohtainen, onhan julkisuudessa puhuttu pitkin syksyä esimerkiksi Fortumin ja Finnairin luonteesta valtion omistamina liikeyrityksinä. Peruskysymys, eli liiketoiminnan ja politiikan yhdistäminen ja tähän liittyvä problematiikka, on ytimeltään hyvin samanlainen kuin Valcon aikana. Kuinka ristiriitaiset päämäärät yhdistetään? Erityisesti kysymys nouseekin esiin silloin, kun yritys ajautuu ongelmiin. Valco muutti valtion omistajapolitiikkaa, Fortumin tapaus voi sekin johtaa tarkistuksiin. Tässä on myös tämän kirjan tärkein motivaatio. Epäonnistuminen liiketoiminnassa on varsin yleistä ja epäonnistumisesta tulee voida oppia”, Pasi jatkaa.

Pasi Nevalainen on Suomen Akatemian rahoittama akatemiatutkija Aalto-yliopiston tuotantotekniikan laitoksella, joka projektissaan tarkastelee valtion liiketoiminnan piirteitä pitkällä aikavälillä.

Kirja on vapaasti luettavissa verkossa. 

Nevalainen, P., 2022. Epäonnistumisen anatomia: Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976–1980. Helsinki: Finnish Literature Society.  

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Joukko osallistujia istuu moderneissa tiloissa pöytien ympärillä; jotkut pitävät papereita ja keskustelevat. Kuva EDI-työpajasta kesäkuussa 2025.
Yliopisto Julkaistu:

Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.