ɫɫ

Uutiset

Uusi keksintö kallion jännitystilan seurantaan – Voi mullistaa kaivosten turvallisuuden ja louhintatehokkuuden

Menetelmän avulla on mahdollista seurata kallion jännitystilaa reaaliaikaisesti. Sen avulla voidaan ehkäistä ja ennakoida sortumia sekä tehostaa louhintaa.
Henkilö työvaatteissa ja kypärässä työskentelee luolassa kiviseinällä työkaluilla.
Tutkija Lauri Uotinen asentaa REMOS-älypulttia Aalto-yliopiston maanalaisessa tutkimustunnelissa. Kuva: Aalto-yliopisto

Kallion jännitystila vaikuttaa merkittävästi kaivostoiminnan ja kalliorakentamisen suunnitteluun, turvallisuuteen sekä kustannuksiin. Kallioperän jännitykset johtuvat muun muassa maankuoren painosta, jääkausien jäännösjännityksistä sekä mannerlaattojen liikkeistä, ja rakentamisen tai louhinnan yhteydessä jännitystilaa seurataan turvallisuuden varmistamiseksi. 

Nykyiset kertamittausmenetelmät kallion jännitystilan seuraamiseksi ovat kuitenkin usein kalliita ja monimutkaisia. Aalto-yliopistossa onkin kehitetty uudenlainen, jännitysinversiota hyödyntävä menetelmä, joka mahdollistaa jännitystilan seurannan nopeasti ja tarkasti. 

”Teknologiamme tarjoaa aivan uudenlaisen tavan hallita kallion jännitystilaan liittyviä riskejä ja varmistaa turvallisuus louhinta- ja rakennusprojekteissa", sanoo Aalto-yliopiston tutkija Lauri Uotinen. "Erityisesti kaivosolosuhteissa sortumien ennakointi ja tehokas louhinta ovat ratkaisevia sekä työntekijöiden turvallisuuden että kustannusten kannalta.”

Teknologiaa voidaan käyttää kaivosten lisäksi esimerkiksi tunnelien ja maanalaisten varastojen suunnittelussa. Äskettäin eurooppapatentin saanut innovaatio hyödyntää instrumentoiduilla kalliopultilla tai ekstensometreillä tehtäviä mittauksia ja jännitysinversiota, eli samaa periaatetta kuin tietokonetomografiassa, jossa mitattuja signaaleja käytetään laskemaan näkymättömän sisäisen rakenteen kuva. Instrumentoidut kalliopultit on varustettu venymäantureilla, jotka mittaavat siirtymiä kalliomassassa. Mitattujen siirtymien avulla numeerinen algoritmi laskee jännitysmuutokset, mahdollistaen näin reaaliaikaisen jännitystilan seurannan. 

”Vastaavia ratkaisuja ei ole aiemmin ollut laajassa käytössä. Menetelmämme on aiempia edullisempi ja helpommin asennettavissa, sillä siinä yhdistyvät pulttien perinteinen lujitustoiminto ja monitorointi”, Uotinen sanoo. 

Menetelmän testaukset on suoritettu muun muassa Aalto-yliopiston maanalaisessa laboratoriossa ja yhteistyössä suomalaisen kaivoksen kanssa. Parhaillaan keksinnölle haetaan hyödyntäjäyrityksiä, kuten kallion lujitustuotevalmistajia tai mittauksia tarjoavia yrityksiä.

Aalto-yliopisto hakee vuosittain useita kymmeniä patentteja ja yliopistossa tehtävän tutkimuksen tuloksena syntynyttä suojattua teknologiaa on käytössä monessa kansainvälisessä yrityksessä. Aalto-yliopisto lisensoi ja myy patentoidun teknologian lisäksi tarvittavaa osaamista teknologian käyttöönottoa varten. 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.