ɫɫ

Uutiset

Uusi, kaikille avoin palvelu kertoo, millainen datasyöppö verkkosivusi on – ja antaa vinkkejä sivun kehittämiseen

Mitä enemmän verkkosivulla on dataa, sitä enemmän se nielee energiaa. Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät helppokäyttöisen palvelun, jolla voi analysoida minkä tahansa verkkosivun datamäärän ja saada parannusehdotuksia sivujen kehittämiseen.
Kuvakaappaus greenpages palvelusta
Palvelun tekemä analyysi kertoo, miten paljon ja mihin sivu kuluttaa dataa ja millainen sen datamäärä on muihin verkkosivuihin verrattuna. Kuvakaappaus on otettu Aalto-yliopiston etusivun analyysistä.

Hurjimpien ennusteiden mukaan ICT-alan osuus maailman energiankulutuksesta kasvaa jopa reiluun viidennekseen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Yksi syistä on verkkosivujen määrän ja koon huima kasvu. Kymmenen viime vuoden aikana verkkosivujen koko on globaalisti kolminkertaistunut ja mobiilisivujen peräti kymmenkertaistunut.

Kehitystä huolestuneena seurannut Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner päätti kollegoineen tarttua toimeen. He kehittivät verkkosivujen analysaattorin, joka kertoo minkä tahansa verkkosivun käyttämän datamäärän, mihin sivu dataa kuluttaa ja miten sivusta saisi datapihimmän – ja siten vähemmän energiaa kuluttavan. 

Kyseessä on yksi ensimmäisistä sivun rakenteen heikkouksia kestävyyden kannalta analysoivista palveluista. Palvelu julkaistiin äskettäin osoitteessa . Kaikkien vapaassa käytössä olevan palvelun avulla kuka tahansa voi tutkia verkkosivuja ja sitä, miten energiatehokkaasti ne on toteutettu.

”Keskeisin viesti on, että sisältöä ei välttämättä tarvitse poistaa, jos sitä vaan tuottaa viisaammin. Toivomme, että työkalu auttaa osaltaan tekemään ICT-alasta kestävämmän ja edistää vihreää koodia”, Manner sanoo.

Analysaattorityökalulla tehdyt haut ja tulokset jaetaan open data -periaatteen mukaisesti pilvipalvelussa. Tämä avoin data päivittyy sitä mukaan, kun palvelulla tutkitaan eri sivuja.

Palvelun toteuttanut tutkimusapulainen Aleksi Saarinen kertoo, että palvelun käyttäjästä ei tallenneta mitään tietoa. Jaettu data sisältää verkkosivun osoitteen ja sen teknisen rakenteen eli ne ovat samoja, mitä palvelu näyttää käyttäjälle.

”Avoimen datan avulla tutkijat ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat tutkia verkkosivujen rakenteita ja löytää mielenkiintoisia tuloksia ja ilmiöitä. Pitkällä aikavälillä voidaan seurata trendejä ja nähdä, mihin suuntaan verkkosivut- ja palvelut kehittyvät”, hän sanoo.

JukkaManner_datakeskus.png
Professori Jukka Manner on kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssaverkkosivujen analysaattorin. Kuva: Aalto-yliopisto

Myös Aallon verkkosivuissa riittää petrattavaa

Energiatehokkuus on avainasemassa myös Aalto-yliopiston verkkosivujen kehittämisessä, kertoo digitaalisten palveluiden viestintäpäällikkö Robert Salvén.

Aalto.fi-sivuston kehittämisen apuna on käytetty jo vuosia erilaisia analyysityökaluja, ja tärkeimmät parannuskohteet ovat tiedossa. Mannerin tiimin kehittämä työkalu antoi työhön lisätietoa - ja pontta, Salvén kertoo.

”Työkalu paljasti sivumme isoimmat datasyöpöt ja datansäästökohteet. Työkalun käyttöönoton jälkeen olemme vähentäneet merkittävästi aalto.fi:n datakuormaa ja puolittaneet etusivumme koon. Suunta on oikea, mutta työtä riittää vielä”, hän sanoo ja jatkaa.

“On mahtavaa, että tutkijamme ovat julkaisseet kestävää ICT:tä edistävän työkalun, joka on kaikkien saatavilla ilmaiseksi. Toivomme, että tulevaisuudessa monet liittyvät joukkoomme kehittämään kestävämpiä ja saavutettavampia ratkaisuja."

Manner kollegoineen jatkaa työkalun kehittämistä. He aikovat myös perehtyä tarkemmin analysaattorin tuomaan tietoon siitä, miten verkkosivuja toteutetaan ja mistä nämä raskaasti dataa siirtävät ratkaisut juontavat.

”Usein syy heikkoihin teknisiin ratkaisuihin ovat kiire ja tietämättömyys. Ei kukaan tahallaan tee huonoja ratkaisuja. Mutta taustalla voi olla myös toistuva vika esimerkiksi suunnittelumalleissa tai käytetyissä työkaluissa”, Manner kertoo.

Datapihejä verkkosivuja suunnitteleville Mannerilla on kolme yksinkertaista muistisääntöä.

  1. Kuvissa käytetyt tiedostomuodot kannattaisi päivittää uusimpiin ja kevyempiin kuvaformaatteihin, jolloin säästyy paljon dataa.
  2. Kuvien resoluutioiden pitäisi vastata käyttäjien laitteita, sillä on turha lähettää laitteelle kuvaa, jota ei voi näyttää täydellä resoluutiolla. Sivuille pitäisi laittaa sellaisia kuvia ja resoluutioita, joita oikeasti käytetään. 
  3. Mobiililaitteille verkkosivut voisi miettiä kevyemmiksi, sillä laitteiden ruudut ovat pieniä, ne toimivat akuilla ja yleensä mobiilidatan kautta.

    (julkaistu sekä suomeksi että englanniksi)
     

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Joukko osallistujia istuu moderneissa tiloissa pöytien ympärillä; jotkut pitävät papereita ja keskustelevat. Kuva EDI-työpajasta kesäkuussa 2025.
Yliopisto Julkaistu:

Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.