ɫɫ

Uutiset

Työhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen pankkityössä

Tuoreen tutkimuksen mukaan avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijöiden välillä lisää hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta.
Kuvituskuvassa on paljon ihmisiä.

Työhyvinvointiin satsaaminen on taloudellisesti perusteltua, sillä hyvinvoiva työntekijä saattaa olla 25 % tuottavampi kuin uupumusta kokeva työntekijä. Näin kertoo Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimus, jossa mitattiin työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta Nordeassa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutuksen avoimuus johdon, esimiesten ja asiakaspalvelun ammattilaisten välillä lisäsi hyvinvointia ja paransi tuottavuutta.

Tutkimuksen keskeinen anti on, että työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys osoitetaan selkeästi yhdistämällä työn tuottavuuden mittaus työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan ja sitä tukevista tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin Nordean henkilöstön työhyvinvointia ja mitattiin henkilöasiakkaita palvelevien ammattilaisten työn tuottavuutta.

”Tutkimuksemme mukaan työntekijöiden kokema työn imu vahvisti ja uupumus puolestaan heikensi tuottavuutta”, sanoo professori Markku Kuula Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

”Työn imua lisäsivät oman työn hallinta ja kehittymismahdollisuudet. Pankkityö on viime vuosina digitalisoitunut voimakkaasti ja uuden teknologian kokeminen kuormittavana on lisännyt uupumusta. Uusien teknologioiden rynniessä työpaikoille työntekijöiden yksilölliset valmiudet tulee ottaa huomioon ja varmistaa jokaisen osaaminen”, Kuula toteaa.

Tulokset vahvistavat, että esimiestyö vaikuttaa hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tässä tutkimuksessa erityisesti avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijän välillä nousi tärkeään asemaan. Jos työntekijä koki saavansa äänensä kuuluville ja jos vuoropuhelu esimiehen ja työntekijän välillä toimi, työntekijän työhyvinvointi ja tuottavuus olivat keskimääräistä parempia.

Tutkimuksen anti suomalaisen työn ja tuottavuuden kehittämiselle on, että työhyvinvointi pohjaa perusasioihin, kuten vaikutusmahdollisuuksiin, avoimeen toimintakulttuuriin ja hyvään johtamiseen. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota myös työelämän muutoksessa.

äپٴDz:
Juha Eskelinen
tutkija, tieto- ja palvelujohtamisen laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
juha.eskelinen@aalto.fi
p. 0400 813 858

Sanna Nuutinen
suunnittelija, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
sanna.nuutinen@uta.fi
p. 050 318 7838
 

-----------------

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta finanssialan palveluyrityksessä” on saatavilla osoitteessa  tutkimuksen julkistamisen aikaan. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Nordea Henkivakuutus Oy.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva monimutkaisesta kultaisen värisestä koneesta, jossa on erilaisia johtoja ja liittimiä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä kvantti tarkoittaa?

Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.