ɫɫ��

Ville Alopaeus on työskennellyt Aalto-yliopistossa vuodesta 2005 ja toiminut professorina vuodesta 2008 lähtien. Alopaeus tutkii erityisesti kemian tekniikan erotusoperaatioita, faasitasapainoja, ja erilaisten prosessien mallitusta.

Näiden aiheiden pariin Alopaeus päätyi tutkimustaustansa jatkumona: hän tutki jo väitöskirjassaan prosessien mallitusta ja aineensiirtoa ja työskenteli Nesteellä viiden vuoden ajan prosessien kehittämisen parissa.

Tällä hetkellä Alopaeuksen työn keskiössä on vihreä siirtymä kohti uusiutuvaa ja kestävämpää energia- ja materiaaliympäristöä. Alopaeuksen tavoitteena on osallistua omalla panoksellaan siirtymän toteuttamiseen niin, että se olisi taloudellisesti ja resurssien käytön kannalta mahdollista.

”Kun otetaan öljyä tai hiiltä maasta, se on helppoa ja halpaa, mutta ei tietystikään ekologisesti kestävää. Kun aletaan tehdä kestävämpiä asioita, jotka eivät ole niin helppoja, eivätkä halpoja, isossa teollisessa mittakaavassa se alkaa olla ongelma”, Alopaeus kertoo.

Työssä innostavinta ovat oivalluksen hetket ja opiskelijoiden auttaminen

Perusopetus on ollut koko Alopaeuksen professorin uran aikana tärkeä osa työtä. Alopaeus veti Kemian tekniikan korkeakoulun opetuksen arviointiryhmää sen perustamisesta lähtien, kunnes aloitti CMET-laitoksen johtajana. Alopaeus on toiminut kemian tekniikan kandi- ja maisteriopintojen pääainevastuussa ja ohjannut tähän mennessä noin 130 diplomityötä.

”Oikeastaan ’opetus’ on sanana hieman kapea, puhun mieluummin koulutuksesta. Opiskelijoiden kouluttaminen on tietysti hyvin tärkeä osa työtäni ja voisi sanoa, että lakisääteisesti se tärkein osa. Tutkimus tulee siihen päälle, mutta tutkimus ei ole välttämättä erillään koulutuksesta – onhan esimerkiksi jatko-opiskelijoiden ohjaaminen tohtoreiden kouluttamista”, Alopaeus sanoo.

Alopaeus kouluttaa kemian tekniikan maisteriopiskelijoita Chemical and Metallurgical Engineering -ohjelmassa. Opiskelijat pääsevät tutkimaan vihreään siirtymään ja uusiutuviin raaka-aineisiin liittyviä prosessiteknisiä kysymyksiä. Kemian tekniikan materiaalivirtojen lisäksi opinnoissa käsitellään mm. prosessiteknisiä kysymyksiä, kuten muovien kierrätykseen liittyviä teknisiä ratkaisuja.

”Ohjelmassa tutkitaan ratkaisuja nimenomaan siihen, miten vihreä siirtymä pystytään järkevästi toteuttamaan. Opinnoissa yhdistetään laboratoriossa tehtyjä löydöksiä siihen, miten muutokset toteutetaan todella isoissa mittakaavoissa. Aihe on inspiroiva, mutta sillä on myös valtava relevanssi. Ja toki tämän relevanssin seurauksena valmistuvien opiskelijoiden työmahdollisuudet ovat erittäin hyvät”, Alopaeus sanoo.

Parasta professorin työssä on Alopaeuksen mielestä uusien asioiden oivaltaminen ja opetustyön kautta tapahtuva laajempi vaikuttaminen. Valmistuvia opiskelijoita on niin paljon, että koulutuksen positiivinen vaikutus on potentiaalisesti suuri:

”Ylipäätään tässä työssä on edellytykset saada aikaan kaikenlaista uutta – jos oivaltaa miten joku asia kannattaa tehdä, se on hyvin palkitsevaa. Tietysti sekin on palkitsevaa, kun voi kokea, että on pystynyt auttamaan opiskelijoita ymmärtämään jotain tärkeää. Se mitä yksittäinen henkilö pystyy tekemään on kuitenkin melko rajallista, mutta jos saan jaettua osaamistani, sen kautta voin vaikuttaa paljon pidemmälle.”