Tutkimushanke selvittää sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät
Väestön ikääntyessä sote-palveluiden tarve kasvaa. Lääketiede kehittyy ja tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia hoitaa vanhenevan väestön tarpeita, ja samalla teknologia ja sote-palvelujen tuotantotavat muuttuvat. Sote-kiinteistöjen saapuessa peruskorjausikään on hyvä miettiä, millaisia tiloja tulevaisuudessa tarvitsemme kattamaan sairaalahoidon ja ympärivuorokautisen hoivan tarpeet.
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia toimitiloja on Suomessa arviolta 10 miljoonaa neliötä, joista n. 70 % on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen käytössä (Kuntaliitto 2019). Suomen sote-kiinteistöissä on paljon korjausvelkaa, ja toisaalta kehittyvä terveydenhuollon teknologia muuttaa tilatarpeita. Ikääntyneen väestön palveleminen puolestaan edellyttää uudenlaisia palveluja ja asumisen ratkaisuja. Muuttoliike vaikuttaa siihen, missä päin Suomea kiinteistöjä tulevaisuudessa tarvitaan.
Kiinteistöinvestoinnit ovat suuria ja pitkäikäisiä ja niitä tehdessä pitäisi pyrkiä mahdollisimman hyvin ennustamaan tulevat tarpeet. Tarpeet kuitenkin muuttuvat väistämättä kiinteistön elinkaaren aikana, joten tilojen muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys pitäisi huomioida suunnitteluvaiheesta lähtien. Tarvitaan kiinteistöinvestointien tarkastelua palvelutarpeen muutoksen ja teknologian kehittymisen näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena on luoda tulevaisuuteen katsova malli, jossa yksittäistä kiinteistöinvestointia tarkastellaan nykyistä laajemmasta perspektiivistä: kapasiteettia tarkastellaan suhteessa pitkän aikavälin tarpeisiin yli kunta- ja maakuntarajojen ja palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset huomioiden. Toisena tavoitteena tehdä ehdotus arviointikriteeristöstä kiinteistöinvestoinneille, johon sisältää muitakin näkökulmia kuin palvelutarve. Tutkimushanke tuottaa tietoa sekä työkaluja ja menettelyjä kiinteistöinvestointien arvioimiseksi ja sitä kautta tukee sote-uudistuksen valmistelua.
Tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa ja se toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen tulokset julkaistaan joulukuussa 2021. Selvityksen toteuttavat NHG Finland Oy TkT Riikka-Leena Leskelän ja Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmä professori Laura Arpiaisen johdolla.
äپٴᲹ:
Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, laura.arpiainen@aalto.fi
Riikka Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group (NHG): p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi
Kirsi Kaikko, erityisasiantuntija, STM: p. 02951 63545 / 050 325 4035, kirsi.kaikko@stm.fi
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”
Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.