ɫɫ

Uutiset

Tutkimushanke osoittaa, että luovuus on paitsi mitattavissa, myös ratkaiseva kilpailuetu – katseet kääntyvät nyt johtajiin

Monitieteinen Luova loikka -hanke on selvittänyt, miten luovuutta voidaan tunnistaa, kehittää, mitata ja johtaa – ja millainen vaikutus luovuudella on liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

Luovuus tai luova ajattelu mielletään usein synnynnäiseksi lahjakkuudeksi tai taiteisiin liittyväksi ominaisuudeksi. ennustaa sen kuitenkin nousevan yhdeksi tärkeimmistä työelämätaidoista. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa yritykset ja julkiset organisaatiot tarvitsevat uusia tapoja vastata epävarmuuteen, teknologisiin murroksiin sekä kestävän kehityksen haasteisiin.

Luovuus tarjoaa keinon nähdä ongelmat uudesta näkökulmasta ja löytää ratkaisuja, joita ei muuten syntyisi. Silti sitä ei ole perinteisesti osattu hyödyntää järjestelmällisesti – etenkin sen mittaaminen ja johtaminen on koettu vaikeaksi.

Vuodenvaihteessa päättyvässä, kaksivuotisessa Aalto-yliopiston eri alojen tutkijat sekä yritys- ja organisaatiokumppanit – kuten Fiskars, Kemira, Marimekko, Posti, Raisio ja Yellow Method – ovat tuottaneet uutta tietoa siitä, miten luovuus vaikuttaa organisaatioiden kulttuuriin, taloudelliseen menestykseen sekä työntekijöiden hyvinvointiin.

Pullonkaulana luovuuden tukeminen

Hankkeen osatutkimuksissa saatiin tieteellistä näyttöä siitä, että luovuutta on kuin onkin mahdollista mitata. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia paitsi tehdä luovuus näkyväksi, myös muuttaa se aidoksi toiminnaksi organisaatioissa, sanoo tutkija Susanna Rahkamo, joka on yhdessä yhdysvaltalaisen kognitiivisen psykologian huippututkijan, Aalto-yliopiston vierailevan professorin Mark Runcon kanssa tutkinut sekä yksilöiden että organisaatioiden luovuuden mittaamista.

Tutkijat päätyivät tulokseen, että luovuutta voidaan mitata konkreettisesti, ja että luovuudella on myös suora yhteys liiketoiminnan tulosmittareihin. Rahkamon mukaan tutkimus paljasti lisäksi, että yritysten luova potentiaali on valtava – suuri osa siitä jää vain hyödyntämättä. Yksilöiden luovuudesta olisikin vielä hyvin paljon ammennettavaa.

”Ajan ja resurssien puute tekevät uusien asioiden kokeilemisesta lähes mahdotonta. Rakenteelliset esteet, tehokkuusorientoitunut kulttuuri sekä heikko riskinsietokyky ja sattumanvaraisuuden hyväksyntä jarruttavat luovuutta. Luovien ideoiden toteutus jää siis usein puolitiehen – ja vaikuttaa siltä, että ratkaiseva tekijä tässä on johtajuus”, Rahkamo jatkaa.

Tutkimus toi esiin myös yritysten vahvuuksia luovuuden tukemisessa: tällaisia olivat esimerkiksi psykologisesti turvallinen ilmapiiri, aktiivinen tiedonjakaminen ja vahva sitoutuminen uudistumiseen.

”Pullonkaula ei siis ole yksilöiden luovuudessa, vaan organisaatioiden kyvyssä ja johtamisen valmiuksissa tukea ja hyödyntää sitä”, Rahkamo tiivistää.

Ryhmä ihmisiä seisoo puuportailla sisätiloissa. Heillä on päällään rentoja ja puolivirallisia vaatteita eri tyyleissä. Kuva lon LuovaLoikka -tutkimusryhmästä.

Luovuus syntyy kahvipöydässä

Hankkeessa tutkittiin lisäksi sitä, miten johtaminen ja organisaatiokulttuuri vaikuttavat luovuuden valjastamiseen. Tulokset osoittivat, että luovuus syntyy organisaatiokulttuurissa, joka aidosti kunnioittaa ja vaalii erilaisia ideoita, riippumatta esimerkiksi siitä, kuka ideat tuo esiin. Tutkijat toteavat, että luovuus syntyy usein myös yllättävän arkisissa kohtaamisissa – kahvipöytäkeskusteluissa, lounailla tai kokousten välissä – ei ainoastaan virallisissa tilanteissa, joissa ideoiden odotetaan syntyvän.

”Tällaisissa epämuodollisissa kohtaamisissa tapahtuu se ’taika’, joka luo luovuudelle otollisen ympäristön. Luovuutta ruokkivat esimerkiksi spontaanit keskustelut käytävillä, huumori sekä yhteinen ymmärrys siitä, että epävarmuus kuuluu prosessiin ja että epäonnistuminen on sallittua. Kyse on pienistä asioista, joilla ravistellaan työn lineaarista ja tehokkuuteen nojaavaa rytmiä – silloin luovat ideat todennäköisimmin nousevat esiin ja kukoistavat”, sanoo tutkija Ana Paula Lafaire.

Vaikka luovat oivallukset syntyvätkin usein sattumalta, organisaatiot voivat myös tietoisesti vahvistaa luovuutta tukevia kulttuureja – esimerkiksi lisäämällä yhteenkuuluvuuden tunnetta, psykologista turvallisuutta ja kokeilunhalua sekä luomalla yhteistyötä tukevia tiloja ja käytäntöjä, aina kahvihuoneista parkkipaikkoihin asti.

"Johtamisen tehtävä on vahvistaa kulttuuria, joka rakentuu yhteisen tarkoituksen ja tekemisen varaan, mahdollistaa työntekijöiden väliset aidot kohtaamiset ja saa ihmiset tuntemaan itsensä nähdyiksi ja kuulluiksi", hankkeen tätä osiota vetänyt apulaisprofessori Astrid Huopalainen ää.

Johtajuus voimakkain luovuutta vahvistava tekijä

Luovuuden mittaamisessa kiinnostavin kysymys onkin usein, korreloivatko yksilöiden ja organisaatioiden luovuuspotentiaali yritysten taloudellisen menestyksen kanssa. Tätä selvitettiin professori Matti Rossin johtamassa tutkimusryhmässä, jossa työskenteli myös professori Eeva Vilkkumaa.

Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ne, joilla oli keskimääräistä korkeampi yksilöllinen luovuus ja luovuutta tukeva organisaatiokulttuuri, menestyivät todennäköisemmin taloudellisesti toimialansa keskiarvoa paremmin. Vastaavasti yritykset, joiden molemmat luovuusmittarit olivat heikompia, kuuluivat useammin alisuoriutujien joukkoon.

”Tulokset osoittavat, että yhteys luovuutta tukevan organisaatiokulttuurin ja taloudellisen menestyksen välillä on vahvempi kuin yksilöllisen luovuuden ja menestyksen välinen”, Vilkkumaa kertoo.

Luovuutta tukevan organisaatiokulttuurin saavuttamisessa ratkaiseva tekijä on johtaminen – se pienentää alisuoriutumisen riskiä. Työntekijöiden korkea luovuuspotentiaali voi kuitenkin osittain kompensoida heikompaa johtamista ja lisätä todennäköisyyttä ylittää toimialan keskitason tulokset.

”Johtajuus on silti voimakkain luovuutta vahvistava tekijä. Jos johtaminen on vahvaa, mutta luovuutta tukeva ilmapiiri heikko, yritys suoriutuu silti taloudellisesti heikommin – hyvä johtajuus ei siis yksin riitä”, Vilkkumaa summaa.

Yrityksille luovuus on ”selviytymispaketti”

Hankkeen tulokset antavat eväitä organisaatioille, jotka haluavat vahvistaa luovaa kulttuuria, panostaa uudistumiseen ja rakentaa sen kautta kilpailuetua kestävällä tavalla. Samalla tuloksista saadaan päättäjille ja koulutusjärjestelmälle tietoa siitä, miten luovuutta voidaan edistää laajemmin yhteiskunnassa.

Mukana olleista yrityksistä nostettiin esiin ajatus, että luovuus ei ole enää pehmeä taito tai mukava lisä – se on selviytymispaketti.

“Luovuus pitää yritykset relevantteina, ajassa kiinni sekä toiminnaltaan ketterinä. Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja luovan ajattelun kautta yrityksillä on mahdollisuus olla askeleen edellä muutoksissa sekä lukea ympärillämme vallitsevia megatrendejä sekä mikroviestejä. Luovuudella on tulevaisuudessa ensisijainen rooli liiketoiminnassa”, muistuttaa Fiskars Groupiin kuuluvan Iittalan luova johtaja Janni Vepsäläinen.

Luovuudesta voikin tulla ratkaiseva tekijä Suomen menestykselle globaalissa kilpailussa – ei vain yksittäisissä yrityksissä, vaan koko yhteiskunnan innovatiivisuudessa, resilienssissä ja hyvinvoinnissa.

Näiden taitojen vahvistamiseksi Aalto-yliopisto on julkaissut tutkimukseen ja uusimpaan tietoon perustuvan, kaikille avoimen – olit sitten työelämässä, opiskelija tai elämänlaajuinen oppija. Lisäksi dokumenttielokuvaa on mahdollista tilata organisaatioihin ja yhteisöihin katsottavaksi. Elokuva on tekstitetty myös esimerkiksi ruotsiksi, espanjaksi ja japaniksi.

Ryhmä ihmisiä seisoo puuportailla sisätiloissa. Heillä on päällään rentoja ja puolivirallisia vaatteita eri tyyleissä. Kuva lon LuovaLoikka -tutkimusryhmästä.

Tutkimus selvitti: Luovuus on kilpailuetu, jota voi johtaa ja mitata

Monitieteinen Luova loikka -hanke on selvittänyt, miten luovuutta voidaan tunnistaa, kehittää, mitata ja johtaa – ja millainen vaikutus luovuudella on liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

Uutiset
Teksti 'Luovuus kilpailuetuna liiketoiminnassa', päivämäärä 12.11.2025, Aalto-yliopiston logo, abstrakti tausta.

Luovuus kilpailuetuna liiketoiminnassa

Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa tarvitsemme luovuutta enemmän kuin koskaan, jotta voimme uudistua, löytää uusia ratkaisuja ja innovoida. Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa luovuutta edistävän johtajuuden olevan ratkaiseva tekijä yritysten taloudellisessa menestyksessä.

Tapahtumat
Aalto Radical Creatives, Kuva: Lina Jelanski

LuovaLoikka: Luovuus kilpailuetuna liiketoiminnassa

Tutkimusprojekti tutkii luovuutta kilpailuetuna ja selvittää, korreloivatko luovat lähestymistavat taloudellisen menestyksen kanssa

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.
Suuri rahtialus, joka on lastattu värikkäillä konteilla, purjehtii sinisen meren yli osittain pilvisen taivaan alla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen

Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.
Ratkaisuryhmä kokoontui Aalto-yliopistolla lokakuussa 2025.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yhteiskunta-alojen välinen työryhmä: kilpailukykyä, turvallisuutta ja vihreää siirtymää edistettävä kokonaisuutena

Yliopistojen, yritysten ja kaupunkien välinen ratkaisuryhmä ehdottaa, että Suomi vauhdittaisi kansainvälistä kilpailukykyä, kansallista turvallisuutta ja vihreää siirtymää yhtenä kokonaisuutena. Ryhmä ehdottaa, että esimerkiksi puolustushankinnoilla voitaisiin tukea hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtääviä ratkaisuja.