ɫɫ

Uutiset

Tutkimus: Uusien puutalojen rakentaminen voi vähentää alkuvaiheen päästöjä lähes kolmanneksen

Uusi tutkimus korostaa puun ilmastohyötyjä rakentamisessa ja vaatii selkeämpiä määritelmiä hybridirakennuksille.
Modernit puukerrostalot, joissa on useita kerroksia ja parvekkeita. Taustalla näkyy rakennusnosturi.
Uudet puurakennukset aiheuttivat keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat ei-puurakennukset. Puukerrostaloja Vantaan Tikkurilassa.

Puurakennukset voivat tuottaa huomattavasti vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin rakennukset, joissa käytetään betonia, terästä tai tiiltä. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, joka julkaistiin juuri Environmental Research: Infrastructure and Sustainability -پä.

Tutkimuksen ovat laatineet tutkija Ali Amiri ja professori Seppo Junnila. He analysoivat 92 rakennuskohteen elinkaaritiedot (LCA) ja laskivat niin sanotun displacement factor -kertoimen (DF), joka kuvaa puun käytön ilmastohyötyjä rakennusmateriaalina. Uudet puurakennukset aiheuttivat keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat ei-puurakennukset.

”Tuloksemme osoittavat, että puu ei ole vain uusiutuva materiaali – se on myös tehokas keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen rakennetussa ympäristössä”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Ali Amiri.

Tutkimuksen keskeiset havainnot:

  • Matalissa puutaloissa, erityisesti omakotitaloissa puulla rakennusmateriaalina oli korkein ilmastohyöty (eli korkeimmat DF-arvot).
  • Prosessikohtaiset elinkaarianalyysit antoivat korkeampia DF-arvoja kuin panos-tuotos-analyysit, mikä korostaa yksityiskohtaisen suunnittelun merkitystä.
  • DF-arvot vaihtelivat laajasti, -0,15:stä 0,69:ään, mikä korostaa huolellisen suunnittelun ja teknisten ratkaisujen merkitystä puurakentamisen ilmastohyötyjen maksimoimiseksi.

Tutkimus nostaa esiin myös hybridipuurakennusten yleistymisen erityisesti keski- ja korkeiden rakennusten osalta. Tutkijat korostavat tarvetta selkeälle hybridirakennuksen määritelmälle, sillä nykykäytännöt mahdollistavat rakennusten markkinoinnin puurakennuksina, vaikka puun osuus olisi vähäinen.

Tutkimus tarjoaa tärkeän viitekehyksen arkkitehdeille, insinööreille ja päättäjille, jotka pyrkivät vähentämään rakennussektorin hiilijalanjälkeä.

”Havaintomme ovat erityisen kiinnostavia nyt, kun Suomeen tulee ensi vuoden alusta pakolliseksi hiilijalanjälkitodistus osalle uusista rakennuksista”, professori Seppo Junnila mainitsee.

Lue koko tutkimus:

Environmental Research: Infrastructure and Sustainability: 

Dr. Ali Amiri

University of Washington
-
Puukerrostalon rakennustyömaa Vantaan Tikkurilassa

Tutkijat kertovat läpimurrosta: kaupunkialueiden laajenemisen takia menetettyjä metsän hiilivarastoja voidaan säilyttää puurakentamisella

Uuden menetelmän avulla menetetyn metsäalueen hiilivarasto saataisiin säilytettyä myös rakennettavalla alueella.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Ihmisiä juttelee sohvilla modernissa aulassa, pyöreitä pöytiä ja maailmankartta seinällä
Opinnot Julkaistu:

Luonnonvarojen kestävä käyttö -sivuaineesta saatu palaute on ollut rohkaisevaa

Sivuaineessa edistetään ”yhtenä rintamana” kestävyysteemaa koko Aallossa.
Vanha vaalea rakennus vierekkäin modernin beigen toimistotalon ja ruosteenruskean veistoksen kanssa
Nimitykset, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:
Iris Seitz
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista

Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.