É«É«À²

"Kukaan ei ole tehnyt tätä ennen. Pääsen ensimmäisenä katsomaan, mitä tapahtuu. Fysiikassa ja laboratoriotyöskentelyssä minua kiehtoo nimenomaan tällainen uuden etsiminen", viime keväänä teknillisestä fysiikasta Aalto-yliopistossa väitellyt Natalie Segercrantz, 30, kertoo.

Segercrantzin väitöstyö oli perustutkimusta, laboratoriossa työskentelyä uuden äärellä. Hän selvitti, miten puolijohde galliumantimonidin sekä kahden eri alkuaineen seoksien ominaisuudet muuttuvat, kun niissä on hilavirheitä.

Hilavirhe tarkoittaa sitä, että materiaalista poistetaan yksittäisiä atomeita. Hilavirheitä voi syntyä esimerkiksi ainetta lämmittäessä.

Galliumantimonidia käytetään optisten ja sähköisten ominaisuuksiensa vuoksi muun muassa aurinkokennoissa ja led-valoissa.

"Väitöstyöni ei ollut tarkoitus tuottaa uusia sovellusmahdollisuuksia. Mutta nyt galliumantimonidin käyttäytymistä tunnetaan paremmin kuin ennen, ja jatkotutkimus voi löytää uusia käyttökohteita", Segercrantz sanoo.

Tytöille ja pojille

Segercrantz löysi fyysikon uralle monen mutkan kautta. Vielä yläasteella hän piti fysiikkaa hirvittävän tylsänä, mutta lukiossa hyvä opettaja sai hänet innostumaan aineesta.

"Fysiikka tuntui kuin dekkarin lukemiselta. Syyllinen vain usein jäi selvittämättä, koska oli niin paljon tutkimattomia asioita. Minulle jäi oppitunneilta tiedonnälkä. Halusin lähteä opiskelemaan Otaniemeen ja ottamaan itse selvää."

Lukiossa fysiikasta innostunut tyttö herätti kaveripiirissä välillä ihmetystä.

"Onneksi vanhempani tukivat minua. He ovat molemmat insinöörejä. Toivoisin todella, että fysiikkaan mieltyneet tytöt uskaltaisivat seurata unelmiaan eivätkä välittäisi siitä, mitä muut sanovat. Fysiikka sopii ihan yhtä hyvin tytöille ja pojille", Segercrantz tähdentää.

Verkostoja muiltakin mailta

Segercrantz teki väitöskirjaansa kahdessa eri maassa ja tutkimuslaboratoriossa 3,5 vuoden ajan. Otaniemen kulmien lisäksi tutuksi kävi yhdysvaltalainen Berkeley Lab eli Lawrence Berkeley National Laboratory.

"Oli valtavan hienoa päästä tekemään työtä kahdessa eri tutkimustyhmässä. Huomasin, että kulttuurierot voivat olla suuria, mutta tiedemaailma on kaikkialla hyvin samanlainen. Rikkaus oli myös, että työn aikana minulla oli kaksi esimiestä. Parhaitenhan sitä oppii, kun pääsee tekemään itseään taitavampien kanssa."

Segercrantz iloitsee myös siitä, että sai ulkomailla työskennellessään tutustua uusiin kollegoihin. Tiedemaailmassa hyvät verkostot voivat olla elintärkeitä.

Nyt hän on post doc -tutkijana Walther Meissner instituutissa, kylmäfysiikan laboratoriossa Münchenissä. Galliumantimonidin tutkimus on vaihtunut matalan lämpötilan fysiikkaan.

"Vielä en tiedä, minne tulevaisuus vie. Pysynkö ulkomailla vai palaanko Suomeen? Tieteen parissa haluaisin työtä jatkaa. Mitä pidemmälle tiedemaailmassa etenee, sitä kovempaa on kilpailu työpaikoista. Mietityttää, pystynkö itse keksimään niitä olennaisia kysymyksiä, joihin etsiä vastausta."

Natalie Segercrantz promovoidaan tekniikan tohtoriksi 15. kesäkuuta järjestettävässä .