Tutkijat keksivät, miten langaton lataus toimii tehokkaasti matkankin päästä
Latausalueen laajentaminen onnistuu säteilyhäviön poistamisella, Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat.
Tutkijat selvittivät, miten langaton lataus onnistuu ihmiskehon läpi
Entä jos sydämentahdistimen voisi ladata ilman paristojen vaihtamista?
Mitä jos lääketieteellisiä laitteita, kuten sydämentahdistimia ja verkkokalvoproteeseja, voisi ladata langattomasti? Aalto-yliopiston tutkijat ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa he selvittivät, millä tavalla ihmiskudos vaikuttaa langattomaan lataukseen. Projekti on jatkoa ryhmän aikaisemmalle tutkimukselle, jossa tutkittiin langatonta etäisyyden päästä.
Vieraileva tutkija Nam Ha Van sähkötekniikan ja automaation laitokselta kertoo, että uusimmassa tutkimuksessa havaittiin, että langaton lataus onnistuu ihmiskudoksen läpi varsin laajalla taajuusalueella. Tulokset julkaistiin IEEE Open Journal of Antennas and Propagation -lehdessä erityisartikkelina.
”Tutkimuksemme paljasti, että lähetysantennin sijainti ihmiskehossa vaikuttaa dramaattisesti siihen, mikä on langattoman tehonsiirron optimaalinen taajuus. Kun laite on biologisen kudoksen sisällä, paras taajuus maksimaalisen tehonsiirron saavuttamiseksi on kymmenissä megahertseissä (MHz). Kun laite on puolestaan ihmiskehon ulkopuolella, optimaalinen taajuus mitataan gigahertsien (GHz) alueella”, Ha Vankertoo.
Tutkijat havaitsivat myös, että optimaalinen taajuuksien kokonaisalue on melko suuri biologisen kudoksen läpi tapahtuvassa langattomassa latauksessa, mikä tuo joustavuutta erilaisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Tutkimustulokset tarjoavatkin arvokasta tietoa esimerkiksi lääketieteellisiä laitteita ja implantteja suunnitteleville insinööreille ja ovat merkittävä askel kohti seuraavan sukupolven biolääketieteellisten implanttien ja laitteiden kehittämistä.
”Tulevaisuudessa esimerkiksi sydämentahdistimet eivät välttämättä enää tarvitsisi leikkausta vaativaa paristojen vaihtoa. Lisäksi pienet, nieltävät kamerat voitaisiin ladata langattomasti”, Ha Van kertoo.
Seuraavaksi tutkimusryhmä suunnittelee soveltavansa tutkimustuloksia käytännön sovelluksiin, kuten kapselitähystykseen.
Linkki julkaisuun:
äپٴᲹ
Nam Ha Van
nam.havan@aalto.fi
+358505606892
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”
Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.