ɫɫ

Uutiset

Tutkijat keksivät, miten jäljitellä veden ja tuulen tapaa siirtää materiaaleja

Hiukkaset siirtyvät tärinälevyllä haluttuun muotoon energiakentän ja älykkään algoritmin avulla. Tulevaisuudessa menetelmää voisi hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa sekä uusissa valmistusteknologioissa.
Tilannekuvia siitä, miten hiukkaset muuttavat muotoaan prosessin eri vaiheissa niitten alkuperäisestä jakautumisesta lopputulokseen. Kuva: Aalto-yliopisto
Tilannekuvia siitä, miten hiukkaset muuttavat muotoaan prosessin eri vaiheissa niitten alkuperäisestä jakautumisesta lopputulokseen. Kuva: Aalto-yliopisto

Luonnosta löytyy muodostelmia, jotka säännöllisyydessään näyttävät jonkun suunnittelemilta: tähden mallisia dyynejä tai kaaren muotoon taipuneita kiviä. Vaikka luonnonvoimat ovat sattumanvaraisia ja tuulet tulevat eri suunnista, pitkän ajan kuluessa tietty energiakenttien yhdistelmä voi synnyttää ainutlaatuisia muodostelmia.
Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet jäljittelemään luonnon prosessia ja siirtämään hiukkasia haluttuun muotoon tärinälevyn avulla. Hiukkaset ohjattiin alkuperäisistä hajanaisista yhdistelmistä kohti muutamaa kirjainmuodostelmaa. Tulokset julkaistiin 22 syyskuuta 2021 arvostetussa Science Advances -lehdessä.
Normaalisti tietynmallisen tuotteen valmistukseen tarvitaan muottia tai taitavia käsipareja.

”Me hyödynsimme piilevyn tärinän synnyttämiä epälineaarisia energiakenttiä, joita ohjasimme kameran ja älykkään algoritmin avulla niin, että levyn päällä olevat hiukkaset tärisivät haluttuun muotoon”, sanoo professori Quan Zhou.

”Määritimme hiukkasten sijainnin kameran avulla, ja älykäs algoritmi valitsi pienelle piilevylle sopivimman tärinätaajuuden hiukkasten liikuttamiseksi. Hiukkaset kulkevat levyllä levyn tärinätaajuudesta riippuen tiettyyn suuntaan, ja liikesuunnat ovat myös hyvin erilaisia levyn eri osissa tietyllä taajuudella”, Zhou jatkaa.

Tutkijat yllättyivät siitä, miten hyvin älykäs algoritmi osasi ennustaa hiukkasten liikkeen levyllä eri taajuuksilla. Näin ero halutun muodon ja hiukkasten jakauman välillä voidaan minimoida.

”Hiukkasten liikkuminen vastaa luonnossa tapahtuvaa ilmiötä, jossa luonto muovaa muotojaan tuulen ja veden voimalla. Menetelmä toimii sekä suuressa että pienessä mittakaavassa, mikä lisää sen sovellusmahdollisuuksia tulevaisuudessa”, tohtorikoulutettava Artur Kopitca sanoo.

Tutkijoiden mukaan luonnon inspiroimaa metodia voisi hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa lääke- ja biotieteiden tutkimuksessa sekä valmistusmenetelmänä teollisuudessa.

Ensin pitää kuitenkin ratkaista, miten suuri määrä hiukkasia on hallittavissa ja miten prosessia voi yhdistää muihin järjestelmiin, joilla on samankaltaisia dynaamisia ominaisuuksia, kuten turbulentteja virtauksia.

Professori Quan Zhoun tutkimusryhmä on aiemmin tutkinut tärylevyn ominaisuuksia, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun he ovat luoneet muotoja mukaillen luonnossa tapahtuvaa ilmiötä.

on luettavissa verkossa.

, kuinka hiukkaset liikkuvat tärinälevyllä.

äپٴDz:

Professori Quan Zhou (englanniksi)
Aalto-yliopisto
quan.zhou@aalto.fi
040 855 0311

Tohtorikoulutettava
Artur Kopitca (suomeksi ja englanniksi)
Aalto-yliopisto
artur.kopitca@aalto.fi
044 948 8731

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.