ɫɫÀ²

Uutiset

Tutkija tarvitsee lapsen mielen ja rutkasti sisua

Mikrorobotiikan professori Quan Zhou liikuttaa näkymättömiä asioita, joilla on suuria vaikutuksia.

Tutkijan ura oli Quan Zhoulle luonnollinen valinta. Kuva Anni Hanén.

Alani on mikro- ja nanorobotiikka, eli kehittämäni laitteet liikuttavat asioita, jotka ovat niin pieniä, että ankarallakin tirkistelyllä ne voi juuri ja juuri nähdä pieninä pisteinä. Työ on haastavaa – mutta samalla valtavan hauskaa.

Mikrorobotiikka on tärkeä, jopa mullistava, tekijä monissa käytännön sovelluksissa. Yksi niistä on mikroskooppisten pienten, esimerkiksi optisissa systeemeissä ja mikroelektroniikassa, tarvittavien komponenttien valmistus. Toinen merkittävä sovellusala on bioteknologia; mikrorobotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi liikuttamaan soluja tai viemään niihin partikkeleita, kuten lääkeaineita.

Miten sinusta tuli tutkija?

Olen aina pitänyt kriittisestä ajattelusta. Kasvuympäristölläni oli varmasti myös iso merkitys: äitini oli langattoman televiestinnän professori, isäni matemaatikko ja setäni virtausmekaniikan professori. Tutkiminen tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta – siskonikin työskentelee professorina Harvardin yliopistossa.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Yksi niistä oli, kun koordinoimani tutkimushanke valittiin ensimmäisenä EU:n taloudellisen toipumisen edistämisohjelmaan. Toinen koitti, kun teimme läpimurron esineiden liikuttelussa musiikin avulla ja saimme työmme Nature Communications -tiedejulkaisuun. Samantyylisiä akustisia kokeita on tehty yli kahden sadan vuoden ajan, mutta me löysimme melko kaoottisesta ilmiöstä johdonmukaisuuksia ja teimme ennätyksen siinä, miten montaa itsenäistä liikettä voidaan hallita yhden äänilähteen avulla.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Niitä on kaksi: uteliaisuus ja sisukkuus. Tutkijalla pitää olla lapsen mieli; kyky nähdä asioita, jotka muilta jäävät huomaamatta. Sisua tarvitaan, jotta uskaltaa pitää kiinni omista ideoistaan ja viedä niitä eteenpäin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tulevaisuus näyttää valoisalta ja odotan sitä innolla. Vakinainen professuuri antaa minulle uudenlaista vapautta viedä tutkimustani uusille, monitieteellisille alueille. Haluaisin tuoda lisää automaatiota fysiikan ja biologian tutkimukseen niin, että niiden laatu ja nopeus paranisivat. Olen myös avoin uusille, hulluillekin, ideoille – kunhan ne ovat merkittäviä tieteen tai sen sovellusten näkökulmasta.

Quan Zhou ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15.  maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.