ɫɫ

Uutiset

Tuore väitös tutkii groteskin kuvaston vaikutusta

Miksi groteskit kuvat, ruumiit ja väkivalta vetävät ihmisiä puoleensa? Mitä vaikutuksia groteskilla kuvastolla on kulttuuriimme?

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Henriikka Huunan-Seppälä selvittää väitöstutkimuksessaan, miten groteskit kuvat muovaavat suhtautumistamme erilaisuuteen.

Nykyinen mediakulttuuri on tulvillaan groteskeja hirviöitä, vampyyreitä ja hahmoja, joiden syvempi merkitys jää huomiotta kuvien fiktiivisen, mielikuvituksellisen luonteen vuoksi. Groteskia kuvastoa ovat myös karikatyyriset ja vahvasti ihanteista poikkeavat ruumiit sekä ylenpalttinen väkivalta.

”Groteskissa kuvastossa heijastuvat erityisesti ruumiillisuuteen ja kauneusihanteisiin liittyvät arvostukset, mutta myös laajemmin sukupuoli- ja identiteettikysymykset. Groteski määrittelee sitä, mitä pidetään normaalina tai epänormaalina, haluttavana tai halveksittavana”, kertoo Huunan-Seppälä. Hänen väitöskirjansa "Unfolding the Unexpressed: The Grotesque, Norms and Repressions" tarkistettiin Aalto-yliopistossa 14. joulukuuta.

Tutkimuskohteena klassikkoelokuvia

Groteskin teho perustuu siihen, että se tarjoaa väylän kulttuuristen myyttien, arkkityyppien ja kollektiivisen alitajunnan alueelle. Groteskin lumo pohjautuu sen kykyyn vietellä, työntää luotaan ja sotkea kategorioiden rajoja. Näin groteski voi tehdä oudosta haluttavaa, ja kauniista outoa.

Väitöstutkimus osoittaa, kuinka groteski kuvasto kytkeytyy tietoisiin ja tiedostamattomiin ajatusmalleihimme, pelkoihimme ja fantasioihimme. Tutkimus havainnollistaa, kuinka groteskia voidaan käyttää vaikuttavana visuaalisen viestinnän välineenä.

Huunan-Seppälä lähestyy tutkimuksessaan aihetta seitsemän klassikkoelokuvan kautta: Pink Flamingos, AntichristAlien: ResurrectionFight ClubKill BillSatyricon ja The Cook, the Thief, His Wife & Her Lover. Elokuvissa huomion kohteena ovat niljakkaat hirviöt ja ihmis-eläin-hybridit, sairaat mielet ja runnellut ruumiit, saasta ja rivoudet sekä sadistinen terrori ja masokistinen nautinto. Paljastaakseen kuvien vaikeasti tavoitettavia merkityksiä tutkimus tukeutuu psykoanalyyttiseen teoriaan, feministiseen teoriaan, semiotiikkaan ja estetiikkaan.

Vastaväittäjänä toimi PhD professori Noël Carroll, City University of New Yorkista ja kustoksena lehtori Max Ryynänen Aalto-yliopistosta.

äپٴᲹ:

Henriikka Huunan-Seppälä, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, 050 3557901, henriikka.huunan-seppala@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.
Five people with a diploma and flowers.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen kohokohta keväältä: Aallon avoimen tieteen palkintojuhla

Kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2024 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä.
Kaksi toisiinsa liittyvää ympyräsilmukkaa; sininen 'Simulation DBTL loop', ruskea 'Real-world DBTL loop'.
Palkinnot ja tunnustukset, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu: