ɫɫ

Uutiset

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Tutkijoiden mukaan sosiaaliset verkostot ja niiden paikallisuus tulisi huomioida, kun keskustellaan tulevista pandemiatoimenpiteistä.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallistunut, kun oikeassa kuvassa se on satunnaisesti jakautunut.

Koronapandemian aikaan käytiin kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö yhteiskunta sulkea kokonaan vai antaa viruksen levitä vapaasti laumasuojan toivossa.

Juuri julkaistu Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten kontaktien verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni. Tutkimusartikkeli on juuri julkaistu .

Tutkija Takayuki Hiraoka havainnollistaa koronaviruksen leviämisen ja laumaimmuniteetin logiikkaa metsäpalon avulla. Palo leviää puusta toiseen. Sen pysäyttämiseksi voidaan esimerkiksi kaataa joka toinen puu,tai tehdä aukko, jota liekit eivät pääse ylittämään. Rypäsmäisiä aukkoja voi syntyä myös metsän palaessa. Samalla suuri osa metsästä jää koskemattomaksi.

”Aikaisemmissa koronamallinnuksissa on oletettu, että laumaimmuniteetti jakautuisi tasaisesti – aivan kuin metsästä olisi kaadettu joka toinen puu”, Hiraoka sanoo.

”Mutta todellisissa epidemioissa immuniteetti on jakautunut paikallisesti. Tämä tarkoittaa, että väestön koskemattomat osat ovat edelleen alttiita tartunnalle.”

Paikallisen vuorovaikutuksen merkitys

Koronapandemiassa kansanterveyspoliittiset päätökset tehtiin usein yksinkertaistettujen viruksen leviämismallien perusteella. Yksi ajatus oli, että luonnollinen tartunta voisi johtaa laumaimmuniteettiin odotettua tehokkaammin etenkin yhteiskunnissa, joissa jotkut ihmiset ovat paljon sosiaalisempia kuin toiset.

Aalto-yliopiston tutkijat kuitenkin osoittivat verkostopohjaisten epidemiamallien ja simulaatioiden avulla, että immuniteetin lokalisoituminen eli paikallisuus voi heikentää tautien synnyttämää suojaa huomattavasti enemmän kuin aiemmin on uskottu.

Vaikutus on erityisen voimakas, kun huomioidaan ihmisten taipumus olla vuorovaikutuksessa lähellä olevien ihmisten kanssa.

”Saattaa kuulostaa itsestään selvältä, että epidemiamalleissa tulisi ottaa huomioon se, että olet todennäköisemmin tekemisissä naapureidesi kanssa kuin kaukana asuvien ihmisten kanssa. Mutta monet mallinnustavat jättävät sosiaalisten verkostojen ja maantieteellisen etäisyyden vaikutuksen huomiotta yksinkertaisuuden vuoksi. Osoitimme sekä teoreettisesti että empiirisesti, että tämä valinta voi vaikuttaa merkittävästi mallin tuloksiin”, Hiraoka kertoo.

Tutkijat toivovat, että tutkimustulos herättää keskustelua malleista, joita käytetään ohjaamaan kansanterveyspolitiikkaa. Vaikka mikään malli ei voi kuvata kaikkia ihmisen käyttäytymisen yksityiskohtia, uusi löydös korostaa verkostovaikutusten tärkeyttä pandemioiden torjuntastrategioita arvioitaessa.

”Yksinkertaistetut mallit voivat olla hyödyllisiä intuition kannalta. Mutta päätökset vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään, ja on syytä pohtia, vastaavatko oletukset todellista leviämisverkostoa”, sanoo professori Jari Saramäki.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Kaavio, joka näyttää metasurfaceen jäähdytys- ja lämmitystehosteet, esimerkkejä valkoisista ja harmaista metasurfaces talvella ja pilvissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat keksivät väriä ja lämpötilaa vaihtavan nanopilven, joka hämää lämpökameroita

Luonnon innoittamat metapinnat toimivat kuin pilvi mahdollistaen päiväsaikaan viilennyksen, lämmityksen ja lämpönaamioinnin – kaikki yhdessä ratkaisussa.
Environmental Engineering new flow channel in Otaniemi, with students and teaching staff
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olli Variksen työryhmälle merkittävä rahoitus Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä

Rahoituksen saanut InnoWAT-hanke vahvistaa vesialan opetusta.