ɫɫ��

Neljäs teollinen vallankumous mullistaa vauhdilla myös työelämää. Tulevaisuuden osaajilta vaaditaan monia vielä määrittelemättömiäkin taitoja, ja toisaalta heidän odotuksensa yrityksiä kohtaan voivat olla hyvin erilaisia kuin aiemmilla sukupolvilla.

Aalto-yliopiston isännöimän Appetite for Excellence -tilaisuuden avannut provosti Kristiina Mäkelä kertoi, että opiskelijat ovat viime vuosina alkaneet pohtia yhä enemmän, minkä teeman parissa haluavat tulevaisuudessa tehdä töitä. Urasuunnitelmia ei siis enää tehdä tietty yritys tai organisaatio päämääränä, vaan halutusta työn sisällöstä käsin.

Samoilla linjoilla oli myös illan keynoten pitänyt hallitusammattilainen Sari Baldauf. Baldaufin kokemuksen mukaan nuoret miettivät yhä enemmän yritysten toiminnan tarkoitusta. Tarkoituksen kirkastaminen auttaa paitsi osaajien houkuttelemisessa myös laajemmin liiketoiminnassa, sillä se tuo tekemiseen energiaa ja vauhdittaa siten kasvua.

Muutoksen keskellä hyvän yhteistyön ja osaamiseen satsaamisen merkitys korostuu entisestään.

”Tutkimukseen tulee investoida, koska se mahdollistaa innovaatiot ja maailmanluokan koulutuksen. Tarvitsemme uusia alustoja ja ekosysteemejä tukemaan yhteistyötä”, Baldauf painotti.

Tutkimustulokset vauhdilla tuotekehitykseen

Tutkimustiedon jalostaminen uusiksi innovaatioiksi ja innovaatioiden kaupallistaminen on usein pitkä prosessi. Yksi keino saada uusin tieto nopeasti hyödynnettäväksi on teollisuustohtoriohjelma. Saabin Research Leader Petteri Alinikula ja Matti Pursula professuurin haltija, vesitalouden professori Olli Varis keskustelivat tilaisuudessa tohtorikoulutuksesta ja Saabin ja Aallon teollisuustohtoriohjelmasta.

”Ohjelmassa yhdistyvät yliopistossa ja yrityksessä työskentelyn hyvät puolet: mahdollisuus keskittyä sataprosenttisesti tutkimukseen ja tehdä samalla tiivistä yhteistyötä yrityksen kanssa. Tällä toimintamallilla varmistetaan, että tutkimuksesta saadaan tietoa siirrettyä tuotekehitykseen, ja tutkijat puolestaan näkevät, millaisia haasteita nykyisten tuotteiden kehityksessä on”, Alinikula kertoi.

Hänen mukaansa Ruotsissa vastaavanlainen käytäntö on hyvin yleistä.

”Ruotsalaisissa yrityksissä myös kokeneet asiantuntijat saattavat siirtyä yliopistoon syventämään osaamistaan, jakamaan tietotaitoa ja laajentamaan verkostojaan”, hän kertoi.

Tulevaisuuden osaajat haluavat kehittää jatkuvasti osaamistaan, osallistua yrityksen kehittämiseen ja odottavat työyhteisöltä läpinäkyvyyttä ja avointa työkulttuuria. Finnairin Head of People and Leadership Development Outi Sivonen ja Aalto-yliopiston Työn tulevaisuus -ohjelman johtaja Hertta Vuorenmaa keskustelivat lavalla opetusyhteistyön mahdollisuuksista ja kokemuksista. Sivosen mukaan opiskelijat ovat päässeet Finnairilla kehittämään omaa ajatteluaan ja samalla näkemään, millaisia digitaalisen oppimisen työkaluja yrityksessä on mahdollista ottaa käyttöön.

”Me Finnairilla saimme aiheeseen uusia näkökantoja, työkaluja ja prosesseja ja ymmärsimme myös, että työntekijät haluavat itse tuottaa nykyistä enemmän sisältöjä.”

Aalto-yliopistonEntrepreneurship Platformia edustava Gregory O'Shea keskusteli Futuricen perustajiin kuuluvan Tuomas Syrjäsen kanssa vaikuttavuudesta ja osallistamisesta. Syrjäsen mukaan läpinäkyvyys ja avoimuus ovat työkulttuurin kulmakiviä.

”Työntekijöillämme on pääsy kaikkeen päätöksenteossa tarvittavaan tietoon, kuten kaikkiin yrityksen talouslukuihin. Toimintamallimme perustuu luottamukseen.”

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Mirella Lähteenmäki
päällikkö, yrityssuhteet, Aalto-yliopisto
040 353 8341
mirella.lahteenmaki@aalto.fi

Sinikka Heikkala
päällikkö, lahjoittajasuhteet, Aalto-yliopisto
0400 908 899
sinikka.heikkala@aalto.fi

www.aalto.fi/collaboration

Kuvan Sari Baldaufista on ottanut Lasse Lecklin.