ɫɫ

Uutiset

Toisto on koneälyn rakennuspalikka

Tekoäly voi luoda aidonnäköisiä kuvia tai opettaa robottia selviytymään uudessa ympäristössä.

Puoli vuosisataa sitten ennustettiin, että tulevaisuudessa tietokoneet ja robotit hoitavat puolestamme rutiinitehtävät ja tylsät kotityöt. Kehitys on mennyt eteenpäin, ja tietoa aiheesta on tarjolla paljon, mutta silti visio ei ole toteutunut. Miksi näin on käynyt?

Tekoälyn kehittäminen onkin ollut monimutkaisempaa kuin luulimme.

”Meiltä on kestänyt yllättävän kauan ymmärtää, miten monimutkainen maailma on”, Aalto-yliopiston tietotekniikan apulaisprofessori ja tietokonegrafiikkayhtiö NVIDIAn tutkija Jaakko Lehtinen toteaa.

Ohjelma muovaa aidonnäköiset kasvot

Lehtinen keskittyy työssään tekoälytekniikoihin, joilla tuotetaan uusia, todentuntuisia kuvia pelkästään esimerkkien avulla. Menetelmän avulla tehtävät, joihin ammattilaiselta saattoi aiemmin kulua päiviä tai viikkoja, voidaan suorittaa nyt vain muutamassa sekunnissa. Lisäksi sen ansiosta ihmisnäköä ei tarvita joissakin asioissa enää lainkaan.

”Kuvien tekeminen ilman ihmisen ohjausta ja valvontaa on yksi tekoälyn kulmakivistä”, Lehtinen sanoo.

”Algoritmi tarkastelee suurta kuvakokoelmaa, erottelee näkemästään olennaisimmat kohdat ja laatii sen pohjalta reseptin, jonka avulla se tuottaa uusia kuvia, jotka ovat saman reseptin mukaisia.”

Lehtinen on tuottanut NVIDIAn kollegojensa kanssa tekniikan avulla esimerkiksi kuvia kasvoista, joita ei ole olemassa mutta jotka näyttävät niin pelottavan aidoilta, että voisit vannoa nähneesi ne viimeksi katsomassasi elokuvassa. Tekniikoita on hyödynnetty äskettäin julkaistussa Adobe Photoshopin uudessa muotokuvatyökalussa. Sen avulla käyttäjät voivat helposti muuttaa oikeiden kasvojen katsetta, hymyä tai jopa ikää.

Toimittaja Katrina Jurvan hymyilevät kasvot on käsitelty kuvaan nykyistä vanhemmiksi. Hän on pukeutunut valkoiseen paitaan, kuvan tausta on musta.
Toimittaja Katrina Jurvan kasvot on käsitelty kuviin todellista nuoremmiksi ja vanhemmiksi. Adobe Photoshopin uudessa muotokuvatyökalussa hyödynnetään Jaakko Lehtisen ja hänen kollegojensa työn tuloksia. Kuvat: Mikko Raskinen.

Myös tosielämän älysovelluksia tarvitaan

Saavutukset kuvankäsittelyssä ovat vaikuttavia, mutta osa teknologian tarjoamista mahdollisuuksista jää sivuun, jos huomio on vain kuvien tuottamisessa tai käsittelyssä.

Lehtisen mukaan menetelmät, jotka oppivat päättelemään, millainen fyysinen maailmamme on, ovat tulevaisuudessa hyvin tärkeitä tietokonenäön ja robotiikan kehitykselle.

”Robotilla on oltava käsitys siitä, miltä erilaiset kodit ja toimistot näyttävät, jotta se pystyy suoriutumaan tehtävistään eri ympäristöissä. Kehittämiemme tekniikoiden avulla robotit voivat selviytyä monimutkaisista toiminnoista.”

Lisätietoa aiheesta saat katsomalla englanninkielisen .

Tämä artikkeli julkaistaan Aalto University Magazinen numerossa 28, joka ilmestyy toukokuussa.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Mikroskooppikuva kerroksittaisesta vaaleanpunaisesta ja violetista ihokudoksesta, pinta hilseilee
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae mukaan Bioengineering human tissue: Design, fabrication, analysis -kurssille

Hae Unite!-yliopistoallianssin Blended Intensive Programme (BIP) -ohjelmaan, joka keskittyy ihmiskudoksen muokkaamiseen teknologian avulla. Ohjelma yhdistää verkko-opiskelun ja käytännön harjoittelun Saksassa. Aalto-opiskelijoille on tarjolla rajallinen määrä matka-apurahoja.
Talotekniikka murroksessa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa

Talotekniikka on nopeasti kehittyvä kokonaisuus, jossa yhdistyvät energia, data, käyttäjäkokemus ja liiketoimintamallit. Vuoden 2025 Talotekniikka 2030 -visiomittaus kertoo lukuina alan kehityksestä ja muutoksen vauhdista.
Vanha vaalea rakennus vierekkäin modernin beigen toimistotalon ja ruosteenruskean veistoksen kanssa
Nimitykset, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:
Iris Seitz
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista

Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.