ɫɫ

Uutiset

Tekoälyn luovuus on katsojan silmässä

Uusi tutkimus osoittaa, että arvotamme luovuutta sen mukaan, kuinka suuren osan luovasta toiminnasta pääsemme näkemään.
Drawing robot
Tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan robottien tuottamien piirrosten luovuutta. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Mikä saa ihmiset pitämään tekoälyjärjestelmää luovana? Äskettäin julkaistu osoittaa, että tämä riippuu siitä, kuinka suuren osan luovasta suorituksesta he pääsevät itse näkemään.

Asiaa selvitettiin kokeellisesti tutkimuksessa, jossa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan robottien tuottamien piirrosten luovuutta. Osallistujille kerrottiin, että robotteja ohjasi tekoäly, mutta todellisuudessa robotit oli ohjelmoitu toistamaan taiteilijalta tilattuja piirustuksia.

”Tekoälyllä on yhä suurempi rooli luovassa toiminnassa, mutta on eri asia, pitäisikö sitä sen takia kutsua luovaksi”, pohtii väitöstutkija Niki Pennanen Aalto-yliopistosta.

Tutkimuksen aluksi osallistujia pyydettiin antamaan arvionsa luovuudesta vain luovan työn lopputuotoksen eli robotin tekemien piirrosten perusteella. Seuraavassa vaiheessa osallistujien piti arvottaa luovuutta sen jälkeen, kun heille oli valmiiden piirrosten lisäksi näytetty video, jossa viivat piirtyivät paperille mutta itse robottia ei näkynyt. Viimeisessä vaiheessa osallistujat pääsivät näkemään piirroksen lisäksi piirustusprosessin ja itse robotin piirtämässä. 

“Mitä enemmän ihmiset näkivät, sitä luovempana he pitivät lopputulosta”, toteaa apulaisprofessori Christian Guckelsberger Aalto-yliopistosta.

Parempi ymmärrys ihmisten tavasta hahmottaa robottien ja muiden keinotekoisten järjestelmien luovuutta voi jatkossa auttaa suunnittelemaan parempia järjestelmiä. Jos kehittäjät esimerkiksi osaisivat vahvistaa vaikutelmaa tekoälyjärjestelmän luovuudesta, tämä voisi lisätä käyttäjien sitoutumista niiden käyttöön. Toisaalta Guckelsberger huomauttaa, että keinotekoinen luovuuden vaikutelman lisääminen voi olla myös kyseenalaista, jos järjestelmä käytännössä toimii samalla tavalla kuin aiemminkin.

Joka tapauksessa uusi tutkimus auttaa meitä ymmärtämään omia ennakkoluulojamme paremmin.

”Tämä on tärkeää myös tekoälyn käyttäjän näkökulmasta, koska se auttaa ymmärtämään, miten järjestelmän suunnittelu vaikuttaa käsityksiimme siitä”, Guckelsberger sanoo.

Christian Guckelsberger

Christian Guckelsberger

Assistant Professor
Department of Computer Science

Suomen tekoälykeskus FCAI

Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä,...

FCAI
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.