ɫɫ��

Kun tekoälyjärjestelmä toimii hämmentävällä tavalla, ihmisen voi olla vaikea ymmärtää epäjohdonmukaista päättelyä. Muutaman pikselin muutos tai kohina voi tehdä kuvan koirasta linnuksi, ainakin neuroverkon luokittelussa. Itseohjautuvat autot voivat kolaroida, jos liikennemerkissä onkin tarra. Tällaiset esimerkkitapaukset ovat tutkija Francesco Crocen mukaan mysteeri. ”Kuvien tärkeät ominaisuudet eivät ole samoja ihmisille ja tekoälymalleille. Mallien oudot päättelyt voivat johtaa myös oikeudellisiin ja turvallisuusvaikeuksiin.”

Tutkijanura on tähän mennessä vienyt Crocea kotimaastaan Italiasta, missä hän opiskeli matematiikkaa, Saksaan, missä hän väitteli koneoppimisesta, ja Lontooseen, missä hän oli harjoittelijana Google DeepMindissa. ”Olen onnekseni päässyt moniin paikkoihin, joissa on ollut mahtavia tutkijoita”, Croce sanoo. Suomeen tulo oli hieman sattumanvaraista mutta ELLIS-instituutin perustaminen kannusti hakemaan. ”Täällä on vahva suunnitelma tekoälytutkimuksen kehittämiseksi Euroopassa sekä tietysti laskentatehoa. Tässä rakennettaan jotain vaikuttavaa ja kestävää.” 

ELLIS-instituutissa Croce valmistautuu palkkaaman väitöskirjatutkijoita ja tutkijatohtoreita, jotka ovat kiinnostuneita soveltamaan hyökkäyksensietokykyä multimodaalisiin perustamalleihin. Croce on aiemmin julkaissut  jolla voi seurata tekoälymallien järkeilyä. Nyt hän aikoo jatkaa samaa työtä generatiivisen tekoälyn parissa.

Crocen mielestä opiskelijoiden pitäisi nauttia tutkimuksen tekemisestä — sen ei pitäisi olla ”pelkkää julkaisujen kirjoittamista ja rivien lisäämistä CV:hen”. Luovuus on hänen mielestään myös tutkijan tärkeä ominaisuus: “Se on jonkin olemattoman kuvittelua ja hyvien kysymysten keksimistä. Se on myös ymmärrystä siitä, mitä tutkimuksesta puuttuu ja mikä on tärkeintä asioiden edistämiseksi.”