ɫɫ

Uutiset

Taide herättää kehon tuntemaan

Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimus paljastaa, että taide vaikuttaa voimakkaasti ihmisten kehoon ja tunteisiin.
Tauluja taidemuseon seinällä, kuvituskuva tutkimusuutiseen, joka paljastaa kuinka kuvataiteen katselu vaikuttaa tunteisiin

Taiteen äärelle pysähtyminen ja siitä nauttiminen yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Tunteet ovat myös keskeinen aihe niin kuvataiteissa kuin musiikissa ja esittävissä taiteissakin. Taiteen tunteita virittävät mekanismit tunnetaan kuitenkin huonosti. 

Tuore tutkimus paljastaa, kuinka kuvataiteen katselu vaikuttaa tunteisiin. Tutkimukseen osallistuneet katselivat erilaisia taideteoksia ja raportoivat kehossaan kokemiaan tuntemuksia. Tutkijat tarkkailivat taideteosten katselemista silmänliikemittausten avulla. Lisäksi osallistujat arvioivat, millaisia tunteita kukin taideteos herätti. 

"Taiteen katseleminen herätti ihmisissä monenlaisia tunteita. Vaikka monet taideteoksista käsittelivät surullisia tai pelottavia aiheita, olivat teosten herättämä tunteet pääosin myönteisiä. Taiteen aiheuttamat keholliset tuntemukset myös vaikuttivat tunteisiin: mitä voimakkaammin keho reagoi taideteoksiin, sitä voimakkaampia tunteita koettiin", kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta. 

"Taideteoksissa toiset ihmiset olivat kaikkein kiinnostavin kohde, ja niitä myös katseltiin kaikkein eniten. Ihmisillä on taipumus eläytyä toistensa tunteisiin, ja näin todennäköisesti käy myös kun katselemme taideteoksissa kuvattuja ihmisiä. Taideteoksissa esitettyjen ihmisten tunteet voivat kenties huomaamattamme siirtyä itseemme niin sanotun peilautumisen avulla", kertoo akateemikko Riitta Hari Aalto-yliopistosta. 

Tutkimukseen osallistui yhteensä 1186 henkilöä eri maista, ja he arvioivat yli 300 erilaisen taideteoksen aiheuttamia tuntemuksia. Tutkimus toteutettiin sekä verkkokyselyiden että laboratoriossa tehtyjen silmänliikemittausten avulla. 

Taideteoksissa toiset ihmiset olivat kaikkein kiinnostavin kohde, ja niitä myös katseltiin kaikkein eniten."

Akateemikko Riitta Hari

"Tulostemme perusteella kehollisuus on merkittävä osa taidekokemusta. Keholliset tuntemukset voivat vetää ihmisiä taiteen pariin: Taide herättää kehon tuntemaan, ja tällainen kehon nautintokeskusten kutkutteleminen tuntuu katsojasta miellyttävältä. Tämän vuoksi taiteen virittämiä tunteita ja kehon tuntemuksia voidaankin käyttää hyödyksi esimerkiksi psykologisen kuntoutuksen ja hoidon tukena", Nummenmaa kertoo. 

Illustrations on how we look at art pieces an on our eyes movement when looking at art
Kuvassa näkyvät taiteen aiheuttamat keholliset tunteet (A) ja esimerkkejä taideteosten mielenkiintoisimmiksi merkityistä alueista (B) sekä silmänliikkeistä taideteoksia katsellessa (C).

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Cognition & Emotion -پä.&Բ;


Katso video silmänliikkeistä taideteosten katselemisen aikana: 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.