Sylikkäin magneettikuvaan – tutkijat selvittivät, miten kosketus näkyy pariskuntien aivoissa
Aalto-yliopiston ja Turun PET-keskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden, kahden ihmisen aivoja yhtä aikaa kuvaavan menetelmän, jonka avulla voidaan tutkia sosiaalista vuorovaikutusta.
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat mittasivat kymmenen pariskunnan aivotoimintaa. Jokainen pariskunta oli magneettikuvauslaitteessa noin 45 minuuttia, ja niiden aikana he koskettivat toistensa kasvoja. Kokeen tarkoitus oli selvittää, kuinka sosiaalinen koskettaminen aktivoi aivoja. Tulokset julkaistiin Frontiers in Psychiatry -tiedejulkaisun teemanumerossa Social Interaction in Neuropsychiatry.
”Tämä on erinomainen alku luonnollisen vuorovaikutuksen tutkimiselle. Ihminen ei pelkästään reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin vaan mukauttaa toimintaansa hetki hetkeltä sen mukaan, mitä ennakoi tapahtuvan seuraavaksi”, sanoo Aalto-yliopiston emeritaprofessori Riitta Hari.
Pariskunta yhtä aikaa magneettikuvauksessa
Tavanomaisen magneettikuvauksen (magnetic resonance imaging, MRI) avulla voidaan tutkia vain yhden ihmisen aivoja kerrallaan. Aalto-yliopistossa kehitetyssä laitteessa magneettikuvauksessa käytetyn kelan vastaanotinelementit on jaettu kahteen erilliseen kelaan. Tämä mahdollistaa kaksien aivojen samanaikaisen kuvaamisen, kun henkilöt asettautuvat kuvauslaitteeseen riittävän lähelle toisiaan. Osallistujat olivat tutkimuksen ajan magneettikuvauslaitteessa kasvot vastakkain, lähes halaten toisiaan.
Tutkijoiden ohjeesta koehenkilöt taputtelivat vuorotellen toistensa huulia. Samalla heidän aivojensa liike- ja tuntoalueet aktivoituivat.
”Sosiaalisen kanssakäymisen aikana ihmisten aivot kirjaimellisesti tahdistuvat. Tällainen toisten liikkeiden ja tunteiden mielensisäinen kopioiminen on todennäköisesti sosiaalisen kanssakäymisen perusmekanismeja. Nyt kehitetty uusi tekniikka antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia sosiaalisen vuorovaikutuksen aivomekanismien tutkimiseen”, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun Valtakunnallisesta PET-keskuksesta.
”Esimerkiksi keskustelun tai ongelmanratkaisun aikana ihmisten aivotoiminnat kytkeytyvät joustavasti toisiinsa. Reaaliaikaisen sosiaalisen kanssakäymisen aivoperustaa ei kuitenkaan voida ymmärtää, ellei voida mitata samanaikaisesti molempien vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden aivoja”, Riitta Hari kertoo.
Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja Suomen Akatemia.
äپٴDz:
Alkuperäinen julkaisu:
Riitta Hari
Professori emerita
Aalto-yliopisto
riitta.hari@aalto.fi
Lauri Nummenmaa
Professori
Turun PET-keskus
lauri.nummenmaa@utu.fi
p. 050 574 7933
Lue lisää uutisia
Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä
Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Opettamista ja yhteistyötä eri puolilla Eurooppaa: Aallon tutkijat TU Darmstadtissa
Lue Aallon tutkijat kokemuksista TU Darmstadtissa.
Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista
Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.