ɫɫ

Uutiset

Suomi on menettänyt lähes puolet aluepääkonttorivastuistaan

Perttu Kähäri selvitti väitöksessään aluepääkonttoreiden selviytymistä globalisoituvassa taloudessa.

Globalisoituminen toi Suomeen 1990-luvulla uuden ilmiön: ulkomaisten yhtiöiden Suomessa toimivat tytäryhtiöt saivat vastuulleen muita maita – tyypillisesti Baltian maat ja Venäjän – ja muuttuivat siten aluepääkonttoreiksi. KTM, DI Perttu Kähäri on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassa, mitä tapahtui näille yli 300 aluepääkonttorille seuraavien kymmenen vuoden aikana.

– Useimmat ovat säilyttäneet vastuunsa, mutta lähes kaikkien vastuut ovat muuttuneet. Esimerkiksi osa vastuumaista on menetetty tai toiminnallinen vastuu on kaventunut. Toiminnallisella vastuulla tarkoitetaan tässä vastuuta funktioista, kuten taloudesta, markkinoinnista ja HR:stä. Lisäksi lähes puolet aluepääkonttorivastuista on kokonaan menetetty. Joskus menestys on tuonut myös lisää vastuuta. Etenevässä tytäryhtiötaloudessa aluepääkonttorit ovat Suomelle mahdollisuus – mutta kenties jo menetetty sellainen, kertoo Perttu Kähäri.

Kustannukset alas aluepääkonttoreiden avulla

Perttu Kähärin väitöskirja on kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimus aluepääkonttorien selviytymistaistelusta. Aluepääkonttorit määritellään välitason organisaatioiksi, joille on valtuutettu erityinen rooli, maantieteellinen vastuualue ja sijainti. Ne ovat Suomessa tuntematon ja laajemminkin väheksytty globalisaation ja tytäryhtiötalouden ilmiö.

– Aluepääkonttoreita on olemassa, koska ne tuottavat lisäarvoa emo- ja tytäryhtiöilleen pienemmin agenttikustannuksin kuin muut vaihtoehdot. Ne ovat dynaaminen osa monikansallista yritystä, selvittää Perttu Kähäri.

– Toisaalta aluepääkonttori kuolee pois, jos se lakkaa tuottamasta lisäarvoa, jos se menettää emonsa luottamuksen tai jos äkillinen muutos konsernissa tai ulkoisessa ympäristössä vaikuttaa sen asemaan osana monikansallisen yrityksen organisaatiorakennetta, Perttu Kähäri jatkaa.

äöپܳܲ

KTM, DI Perttu Kähärin kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen kuuluva väitöskirja Why do regional headquarters live and die? (Miksi aluepääkonttorit elävät ja kuolevat?) tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 10.10.2014 klo 12 alkaen (päärakennus, Antti ja Jenny Wihurin sali C-350), 3. krs, Runeberginkatu 14–16).

Vastaväittäjänä toimii professori Philip C. Nell, Vienna University of Economics and Business (Itävalta) ja kustoksena professori Rebecca Piekkari.

Perttu Kähärillä on 20 vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta. Hän on työskennellyt pääkonttoreissa ja tytäryhtiöissä niin Suomessa kuin ulkomailla.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella väitöskirjan ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.

äپٴᲹ:

Perttu Kähäri
p. 040 774 8794
perttu.kahari@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.