Suomi 100 -satelliitti otti jo ensimmäiset kuvansa
3. joulukuuta avaruuteen lähetetyn Suomi 100 –satelliitin ensimmäinen viikko avaruudessa on sujunut hyvin. Satelliittiryhmä on tarkistanut satelliitin alijärjestelmät, ja yhteydenpito satelliittiin sujuu rutiinilla. Tiimi on yhteydessä satelliittiin Otaniemessä olevan maa-aseman kautta useita kertoja päivässä.
Myös Suomi 100 -satelliitin varsinainen käyttö on alkanut. Kameralla on otettu useita kuvia, ja samalla kameran asetuksia on säädetty sopiviksi. Ensimmäiset kuvat satelliitista saatiin jo itsenäisyyspäivänä, mutta ensimmäiset yksityiskohtaiset kuvat otettiin 9. joulukuuta.
“Tämä on hieno välietappi”, iloitsee hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio.
“Opiskelijat ovat työskennelleet maa-asemalla yötä päivää. On upeaa, miten ensimmäisistä ylivalottuneista kuvista on päästy jo näin hienoihin otoksiin.”
Vain parhaat kuvat Maahan
9. joulukuuta otetut kuvat on otettu Suomen päällä, mutta niissä ei näy Suomea vaan kaistale Suomea ympäröivää pilviverhoa. Koska satelliitti pyörii hitaasti akselinsa ympäri, kuvat ovat hieman lomittain toisiinsa nähden. Näin myös kuvakulma muuttuu koko ajan, minkä ansiosta kameralla voidaan ottaa laajoja panoraamakuvia.
Tyypillisesti satelliitista lähetetään alas ensin vain pieniä kuvia. Niiden perusteella maa-asemalla työskentelevä tiimi päättää, mitkä kuvat ladataan alas täysikokoisina. Näin rajallista yhteysaikaa ei kulu epäonnistuneiden tai vähemmän mielenkiintoisten otosten lataamiseen.
Myöhemmin satelliitti valitsee kuvia myös itsenäisesti yksinkertaisen tekoälyn avulla. Eräs satelliitin poikkitieteellisistä kokeista on opettaa satelliitti tekemään valintoja myös esteettisin perustein. Ominaisuuden tärkein sovellus on revontulien automaattinen löytäminen kuvista.
Tähän mennessä tiimi on tehnyt havaintoja satelliitin kameralla. Satelliitin tieteellisen päähyötykuorman, avaruussääilmiöitä havainnoivan radiomittalaitteen käyttö aloitetaan vasta tammikuun alussa.
Aalto-yliopiston kumppani Suomi100 -satelliitin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.
äپٴᲹ:
Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan
Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Suomen vanhin koulutusvientiohjelma, Executive MBA -tutkinto Etelä-Koreassa, täyttää 30 vuotta
Aalto EE:n vaikutus korealaiseen liike-elämään on ollut merkittävä.
Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla
۳ٱٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.