Suomen talouden ongelmat ovat ratkaistavissa Saksan-mallilla
Saksan talousmalli ja erityisesti kasvuyritysmalli, Hidden Champions (HC), on paras vaihtoehto EU-maille, sanoo Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti. Hän käsittelee aihetta uunituoreessa kirjassaan German Hidden Champions: The EU's best option in global B2B markets!
Hidden Championsin myötä noin 1 500 saksalaista yritystä on kasvanut 1990-luvulta tähän päivään liki 10 % vuodessa ja näistä yrityksistä on tullut erittäin kannattavia globaaleja markkinajohtajia.
HC-yritys luottaa siihen, että pienetkin markkinasegmentit voidaan muuttaa erittäin kannattaviksi panostamalla pieniin etuihin, asiakaspalveluun ja innovaatioihin. HC-yritys pitää asiakassuhteet tiukasti hallinnassa suosimalla myyntitytäryrityksiä. Asiakkaan ja yrittäjäperheen keskinäinen riippuvuus ja markkinariski on suuri, mutta yhteistyöllä ja henkilökunnan sitoutumisella HC-yritykset ovat synnyttäneet globaaleja menestystarinoita.
Moninaisuus ennen kaikkea – pelkkä pelialan vienti ei riitä
Saksassa perheyritykset erikoistuvat aloille, joita muut pitävät hylkiöinä, auringonlaskun aloina. Jos jonkin alan näkymät eivät ole kovin kannattavat, saksalaiset tarttuvat siihen ja usein saavatkin liiketoiminnan kukoistamaan. Suomessa tuudittaudutaan liikaa isoihin yrityksiin ja hightech-alan yrityksiin.
– Pitäisi etsiä diversiteettiä, moninaisuutta, jolla voisi erottua muista, eikä olla riippuvainen muutamasta menestyvästä yrityksestä. Suuryritykset karkaavat ulkomaille, minkä takia perheyrityksiä pitäisi kannustaa. Saksassa on insinööripula, Suomessa ei pystytä työllistämään kaikkia insinöörejä, harmittelee professori Arto Lahti.
Yritysten on kasvettava menestyäkseen
Pääosassa suomalaisista yrityksistä on alle 10 työntekijää. Kansainvälistymisen minimikoko on 500–1 000 työntekijää, mihin yltää Suomessa vain harva yritys. Noin 30 suuryritystä kattaa 90 % Suomen viennistä. Suomella voikin sanoa olevan 10 kertaa liian vähän kansainvälisiä yrityksiä.
– Saksan yrityssektori teki 90-luvulla oikean markkinastrategisen valinnan: koska markkinat kasvavat globalisaation myötä, yritysten oli pakko kasvaa saavuttaakseen riittävä mittakaava. Saksan vienti on kasvanut globaalisti, koska eri maissa tarvitaan jatkuvasti laadukkaita koneita ja laitteita sekä niihin liittyviä järjestelmätuotteita ja komponentteja. Saksassa ei yritystä myydä pois silloin, kun se alkaa kasvaa ja menestyä. Suomessa puolestaan toimitaan juuri näin, professori Arto Lahti sanoo.
Saksan vientiteollisuus erottuu, innovoi ja menestyy
Saksan vientiteollisuuden painopiste on kone- ja laiteteollisuudessa. Koneen hinta saattaa olla kolminkertainen maailmanmarkkinoiden halvimpaan tuotteeseen nähden. Silti asiakkaat ympäri maailmaa ovat valmiita maksamaan saksalaisesta koneesta korkean hinnan. Tämä perustuu siihen ajatukseen, että kun kone on tuotantokäytössä, seisokit ovat ne, jotka tulevat kalliiksi. Näin saksalainen kone maksaa itsensä takaisin nopeammin kuin halpa ja epävarma kone. Saksan keskisuuret eli Mittelstand-yritykset kasvavat ja menestyvät teknologiainnovaatioilla ja asiakaspalvelulla.
– Saksa on myös dynaamisen aluerakenteen oppimestari. Saksassa nuorten harjoittelijoiden palkkakehitys noudattaa työpanosta; alkupalkka on matala, mutta palkkataso nousee, kun kokemusta karttuu ja osaaminen kehittyy. Saksa tekee pienistä kaupungeista globaaleja voittajia, joissa nuoret voivat toimia. Tämäkin on Saksan menestysresepti, professori Lahti kertoo.
Lisätietoja ja kirjatilaukset:
Professori Arto Lahti
Arto.lahti@aalto.fi
p. 050 376 9428
Lue lisää uutisia
Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti
Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan
Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.