ɫɫ

Uutiset

Suomen hiljaisin paikka – Akustiikan laboratorion peruskorjaus valmistui

Ääneen liittyvän tutkimuksen laboratorio sai entistä ehommat kaiuttomat huoneet.
Aalto Acoustics Lab, image: Mikko Raskinen
Akustiikan laboratorion avajaisissa vieraili yli 150 henkilökunnan jäsentä, alumnia ja yritysvierasta.

Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio vietti joulukuussa avajaisiaan yli kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Remontissa uusittiin laboratorio- ja toimistotilat.

Akustiikan laboratorion tutkimustiloihin kuuluu kolme kaiutonta huonetta, jotka on alun perin rakennettu jo vuonna 1970, sekä kuunteluhuone ja kolme äänieristettyä kuuntelukoppia. Tiloissa tutkitaan esimerkiksi ääntä, ihmisen kuuloa, kaiutinteknologiaa ja soittimia.

”Remontin myötä saimme modernit ja akustisilta ominaisuuksiltaan paremmat tutkimustilat. Voimme nyt tutkia esimerkiksi aiempaa matalataajuisempia ääniä”, kertoo professori Vesa Välimäki signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta.

Akustiikan laboratoriossa on Suomen suurin kaiuton huone, eli tila, jonka pinnat eivät heijasta ääntä. Nyt siellä on todennäköisesti myös Suomen hiljaisin tila: uusittujen kaiuttomien huoneiden taustamelu on -2 desibeliä, mikä alittaa ihmisen kuulokyvyn.

A person sitting at aalto acoustics lab's multichannel anechoic chamber photo benoit alary
Uudessa tutkimustilassa on noin 40 kaiutinta, ja siellä voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä.

Täysimittainen remontti

Remontin myötä kaiuttomat huoneet saivat uudet seinämateriaalit ja lattiaverkot kiinnikkeineen vaihdettiin jämäkämpiin. Seinissä olevat ääntä vaimentavat kiilat vaihdettiin entistä kestävämpiin ja pienempiin, ja pienten taajuuksien kaiunta estetään vaimennetuilla levyresonaattoreilla.  Tällä tavalla kiilat vievät vähemmän tilaa, joten huoneet ovat aiempaa tilavampia.

Myös huoneiden tärinänvaimennus uusittiin. Tämän vuoksi koko 500 tonnin painoinen betonikammio täytyi nostaa ilmaan, jotta vanhat eristelevyt saatiin vaihdettua teräsjousiin. Kaiuttomat huoneet on rakennettu erilleen muusta rakennuksesta, jotta esimerkiksi liikenteen aiheuttama tärinä ei kulkeudu niihin rakenteita pitkin.

Toiseen pienemmistä kaiuttomista huoneista rakennettiin uusi tutkimustila, jossa on noin 40 kaiuttimen kehikko. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä, eli monikanavaista ääntä.

Aalto-yliopiston akustiikan tutkimus ja koulutus painottuvat digitaaliseen äänenkäsittelyyn, kuten äänen muokkaukseen ja mallintamiseen sekä tilaääneen. Akustiikan professoreja on tällä hetkellä viisi. Laboratorion tiloja käyttävät akustiikan tutkijoiden lisäksi tietotekniikan ja puheenkäsittelyn tutkijat sekä yritykset.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.