ɫɫ

Uutiset

Suomen hiljaisin paikka – Akustiikan laboratorion peruskorjaus valmistui

Ääneen liittyvän tutkimuksen laboratorio sai entistä ehommat kaiuttomat huoneet.
Aalto Acoustics Lab, image: Mikko Raskinen
Akustiikan laboratorion avajaisissa vieraili yli 150 henkilökunnan jäsentä, alumnia ja yritysvierasta.

Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio vietti joulukuussa avajaisiaan yli kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Remontissa uusittiin laboratorio- ja toimistotilat.

Akustiikan laboratorion tutkimustiloihin kuuluu kolme kaiutonta huonetta, jotka on alun perin rakennettu jo vuonna 1970, sekä kuunteluhuone ja kolme äänieristettyä kuuntelukoppia. Tiloissa tutkitaan esimerkiksi ääntä, ihmisen kuuloa, kaiutinteknologiaa ja soittimia.

”Remontin myötä saimme modernit ja akustisilta ominaisuuksiltaan paremmat tutkimustilat. Voimme nyt tutkia esimerkiksi aiempaa matalataajuisempia ääniä”, kertoo professori Vesa Välimäki signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta.

Akustiikan laboratoriossa on Suomen suurin kaiuton huone, eli tila, jonka pinnat eivät heijasta ääntä. Nyt siellä on todennäköisesti myös Suomen hiljaisin tila: uusittujen kaiuttomien huoneiden taustamelu on -2 desibeliä, mikä alittaa ihmisen kuulokyvyn.

A person sitting at aalto acoustics lab's multichannel anechoic chamber photo benoit alary
Uudessa tutkimustilassa on noin 40 kaiutinta, ja siellä voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä.

Täysimittainen remontti

Remontin myötä kaiuttomat huoneet saivat uudet seinämateriaalit ja lattiaverkot kiinnikkeineen vaihdettiin jämäkämpiin. Seinissä olevat ääntä vaimentavat kiilat vaihdettiin entistä kestävämpiin ja pienempiin, ja pienten taajuuksien kaiunta estetään vaimennetuilla levyresonaattoreilla.  Tällä tavalla kiilat vievät vähemmän tilaa, joten huoneet ovat aiempaa tilavampia.

Myös huoneiden tärinänvaimennus uusittiin. Tämän vuoksi koko 500 tonnin painoinen betonikammio täytyi nostaa ilmaan, jotta vanhat eristelevyt saatiin vaihdettua teräsjousiin. Kaiuttomat huoneet on rakennettu erilleen muusta rakennuksesta, jotta esimerkiksi liikenteen aiheuttama tärinä ei kulkeudu niihin rakenteita pitkin.

Toiseen pienemmistä kaiuttomista huoneista rakennettiin uusi tutkimustila, jossa on noin 40 kaiuttimen kehikko. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä, eli monikanavaista ääntä.

Aalto-yliopiston akustiikan tutkimus ja koulutus painottuvat digitaaliseen äänenkäsittelyyn, kuten äänen muokkaukseen ja mallintamiseen sekä tilaääneen. Akustiikan professoreja on tällä hetkellä viisi. Laboratorion tiloja käyttävät akustiikan tutkijoiden lisäksi tietotekniikan ja puheenkäsittelyn tutkijat sekä yritykset.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Neljä henkilöä istuu tuoleilla ison näytön edessä. Näytöllä Aalto-yliopiston Marsio-tapahtuman tiedot.
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopiston kaikille avoimet tapahtumat vievät tutkimusmatkalle tieteeseen ja taiteeseen

Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin tuottamat kaikille avoimet tapahtumat vievät sinut tietotulvan keskeltä pintaa syvemmälle. Tapahtumapaikkana on upea Marsio-rakennus.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.