É«É«À²

Juuso Välimäki, taloustieteen professori, taloustieteen laitoksen johtaja:

Tutkin taloudellisten instituutioiden eli taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisten järjestelytapojen vaikutusta saavutettavissa oleviin tuloksiin. Olen koulutukseltani teoreettinen taloustieteilijä, ja pääasiallinen tutkimuskohteeni on informaation vaikutus taloudellisiin lopputuloksiin.

Vaikka oma tutkimukseni on teoreettista perustutkimusta, sillä on suoria yhtymäkohtia suurten yhteiskunnallisten haasteiden selättämiseen. Hyvä esimerkki on julkisen vallan tuottamien palveluiden, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen, siirtäminen markkinaehtoisempaan malliin.

Taloustieteilijöille tyypilliseen tapaan uskon itsekin kilpailuttamisen, esimerkiksi huutokauppojen, tehokkuuteen tilanteissa, joissa hankittavat palvelut ja tuotteet ovat helposti määriteltävissä. Olen itse osallistunut 4G-taajuushuutokauppojen suunnitteluun Viestintäviraston kanssa, ja näissä olosuhteissa markkinat toimivat hyvin.

Jos hankittavan palvelun laatu on hankalasti määriteltävissä, kuten vaikka esimerkit vanhusten hoivapalveluissa osoittavat, kilpailun tuominen markkinoille on paljon vaikeampaa. Tällöin myös kilpailusta saatavat hyödyt ovat vaikeammin todennettavissa. Yksityisten yritysten voiton tavoittelu voi myös olla ristiriidassa yhteiskunnallisen edun kanssa, jos palvelun laadusta tai palvelun piiriin kuuluvien asiakkaiden valikoimisesta ei ole selkeitä sääntöjä.

On selvää, että poliittinen paine julkisten palvelujen tuottamiseen yksityisellä sektorilla ja niiden rahoittamiseen julkisten budjettien ulkopuolelta lisääntyy tulevillakin vaalikausilla. Suurten yhteiskunnan rakenteita ja toimintoja muokkaavien uudistusten kanssa tulee kerätä tietoa ja kokemusta niiden vaikutuksista.

Teoreettinen tutkimus toimii tässä kuin lentosimulaattori uutta konetyyppiä kehitettäessä: mallia analysoimalla voidaan ennakoida uudistusten vaikutuksia palveluiden tuottajien ja asiakkaiden käyttäytymisessä. Jos uudistus toteutetaan vaiheittain, saadaan ensimmäisistä vaikutuksista arvokasta tietoa myöhempää suunnittelua varten. Esimerkiksi sote-uudistus voitaisiin toteuttaa vaiheittain, kuten 1970-luvun peruskoulu-uudistus.

Järkevä päätöksenteko vaatii pohjakseen tutkittua tietoa. Hankinnat ja kilpailu ovat laitoksellani sekä teoreettisen että empiirisen tutkimuksen ytimessä. Ainutlaatuinen suomalainen hankintoja koskeva aineisto avaa mahdollisuuksia erilaisten kilpailuttamistapojen vertailuun ja arviointiin. Tästä hyötyvät lopulta sekä palveluiden käyttäjät että palveluiden tuotantoa rahoittava yhteiskunta.

Yhteiskunnalliset päätökset syntyvät keskenään ristiriitaisten tavoitteiden paineessa. Hyvä päätöksenteko tunnustaa nämä ristiriidat ja käyttää olemassa olevaa tietoa ja aineistoa hyvien kompromissien löytämiseen. Laitoksellamme toimiva Aalto Economic Institute auttaa julkisia ja yksityisiä toimijoita hahmottamaan toimintaansa laajemmassa taloudellisessa viitekehyksessä ja neuvoo konkreettisesti hyvien ratkaisumallien löytämisessä.

Omalla opetuksellani pyrin kouluttamaan opiskelijoita, jotka arvostavat ja kunnioittavat toisia ihmisiä, ymmärtävät laajasti taloudellisen toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ja ovat valmiita keräämään ja käyttämään dataa oman päätöksentekonsa tueksi.