ɫɫ��

Singaporen valtion rakennusviranomainen BCA, Building and Construction Authority, järjesti viisipäiväisen Suomen-vierailun tarkoituksenaan tutustua paikalliseen rakennusalan kehitykseen. 27-henkiseen seurueeseen kuului viranomaisten lisäksi useita yritysten edustajia.

Singapore on kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation kärkeä ja monesti alan kehittäjien vierailukohde. Siksi oli kiinnostavaa, että juuri sieltä saapui näin mittava edustajisto Suomeen.

BCA on Singaporen rakennussektorin vaikutusvaltaisin toimija. Se edistää kansallisella tasolla alan kehitystä regulaation, standardoinnin, koulutuksen ja yrityskannustimien avulla. Ohjenuorana on rakennetun ympäristön tiekartta, joka on valtiojohtoinen koko alan muutosohjelma. Keskeisiä elementtejä ovat BIM, IDD (Integrated Digital Delivery), DfMA (Design for Manufacturing and Assembly) sekä älykkäät ja kestävät kiinteistöt.

Building 2030 valokeilassa

Vierailijoiden viikko alkoi 18.5.2026 Otaniemestä. Päivän käynnisti ympäristöneuvos Juhana Rautiaisen johdanto Suomen rakennusalan systeemiseen muutokseen. Ympäristöministeriön ja BCA:n tavoitteet ovat samansuuntaisia: saumaton digitaalinen tiedonvirtaus rakennetun ympäristön arvoketjuissa.

 Building 2030:n osuuden aloitti professorien Olli Seppäsen ja Antti Peltokorven kuvaus konsortion taustasta, kehitysprojekteista ja tuloksista.

Esitys nosti esiin kaksi merkittävää asiaa, joilla Building 2030 erottuu kansainvälisessä vertailussa. Kyseessä on yritys-, ei valtio- tai yhdistyspainotteinen ryhmä, joka on määritellyt vision koko rakennusalalle. Toinen ainutlaatuinen piirre on, että konsortio mittaa oman toimintansa tuloksia vision tavoitteita vastaan vuosittain.

Uusi yhteistyömalli

Aamupäivällä eniten keskustelua synnyttänyt osuus oli kolmen yritysjohtajan paneelikeskustelu. Building 2030:n pitkäaikaiset kumppanit Tuomas Särkilahti (Skanska), Esa Ikäheimonen (Ramboll) ja Mikko Kuusakoski (Jatke) keskustelivat Aarni Heiskasen (AE Partners) fasilitoimana.

Tuomas muisteli, että 1980- ja 90-lukujen vaihteessa yliopiston ja yritysten yhteistyö oli erittäin tiivistä, mutta jostain syystä se sittemmin hiipui. Kun Olli Seppänen palasi USA:sta uusin ideoin, Skanska lähti innolla mukaan uuteen yhteistyömalliin. Näin Building 2030 sai alkunsa.

Aluksi yrityskumppanit olettivat, että muutama työpaja riittää yhteisen vision määrittelyyn. Haaste oli kuitenkin oletettua suurempi. Olli, Antti ja muut tutkijat lähtivät hakemaan hyviä vertailuesimerkkejä ulkomailta, ja vision määrittelyyn kului lopulta vuosi.

Avointa mutta hallittua yhteistyötä

Esa Ikäheimoselle konsortio edistää juuri oikeaa asiaa: eri osapuolten yhdistämistä rakennushankkeissa. Kun tilaajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja käyttäjät ymmärtävät toisiaan paremmin, lopputuloksesta tulee parempi. 

Esa on ollut yllättynyt Building 2030:n toiminnan avoimuudesta. Kilpailevat yritykset voivat puhua alan kehitystarpeista ja ongelmista avoimesti, tietenkin kilpailulainsäädännön sallimissa puitteissa. Aallon tutkijat käsittelevät yrityskohtaista dataa, mutta eivät julkaisuissaan yhdistä sitä nimettyihin yrityksiin.

Mikko Kuusakoski on ollut mukana Building 2030 -toiminnassa lähes alusta asti. Hänen mukaansa rakennusalalla huomattiin nopeasti, ettei samoja asioita kannata tutkia uudelleen viiden vuoden välein, vaan meidän pitäisi tehdä aidosti uusia avauksia. Building 2030 tarjosi siihen hyvän alustan.

Vaikuttavuutta myös yritystasolla

Building 2030:n yritykset valitsevat Aalto-yliopiston vuosittaiset tutkimusteemat. Tämän vuoksi tutkimus ei etäänny rakentamisen todellisuudesta, vaan vastaa ajankohtaisiin haasteisiin. Toisaalta tutkijat tunnistavat parhaita käytäntöjä maailmanlaajuisesti ja ennakoivat tulevaa vuosia ennen yrityksiä. Myös nämä eteenpäin katsovat näkökulmat muokkaavat tutkimusteemoja.

Mikko korosti yhteisten tavoitteiden voimaa. Esimerkiksi kun Jatke alkoi käyttää IoT-antureita työmaalla, monet aliurakoitsijat pelkäsivät liiallista työnseurantaa. Kun yritykset ja yliopisto yhdessä osoittivat, että koko alan tehokkuuden parantaminen paransi myös aliurakoitsijoiden kannattavuutta, pelot karisivat. Mikon mukaan yhden yrityksen olisi ollut vaikeaa ajaa tällaista muutosta yksin.

Olli mainitsi esityksessään tahtituotannon yleistymisen Suomessa yhtenä konsortion saavutuksista. Paneelikeskustelijat olivat samaa mieltä. Yleisöstä kysyttiin, miksi juuri tahti tuntuu olevan niin tärkeää suomalaisille rakentajille.

Tuomas muistutti, että tahtituotannossa tärkeintä ei ole aikataulun optimointi, vaan sitoutuminen. Kun suunnittelu tehdään yhdessä aliurakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja asiakkaiden kanssa, kaikki sitoutuvat yhteiseen aikatauluun.  Mikko taas korosti, että tahtituotanto tuottaa suuren määrän tietoa työmaan tilanteesta. Tämä tekee projekteista entistä läpinäkyvämpiä.

Kehittäminen jatkuu

Building 2030 on jo mittaustulosten perusteella hyvällä polulla. Esimerkiksi pääurakoitsijoiden aikataulujen pitävyys on jo maailmanmitassa huippuluokkaa. Toki parannettavaakin riittää.

Tuomas korosti, että laadun kehittämisessä on vielä tehtävää. Suomessa laatuongelmiin on usein vastattu lisäämällä kontrollia, mutta se ei ole oikea ratkaisu. Jokaisen toimijan pitäisi itse kantaa vastuu laadusta.

Esan mukaan rakennusala ei ole ollut hyvä kertomaan loppukäyttäjälle, mitä tapahtuu ja miksi. Jos tilaat nykyään pizzan, näet puhelimesta koko toimitusprosessin. Rakennusalalla loppukäyttäjä ei näe juuri mitään kulissien takana tapahtuvasta. Siinä meillä olisi paljon parannettavaa.

Mikko esitti puolestaan, että tarvitsemme datalähtöisiä prosesseja, toimivia digitaalisia työkaluja ja parempaa tiedon jakamista. Osaamisesta hän totesi, että tämän ei pitäisi olla toimiala, johon pääsee sisälle vasta 30 vuoden kokemuksella. Building 2030 onkin tarjonnut sekä opiskelijoille että yrityksille tavan tutustua toisiinsa tutkimusten ja diplomitöiden kautta.

Konsortion tukevaisuus

Singaporelainen yleisö esitti useita lisäkysymyksiä, muun muassa muutosten johtamisesta ja konsortion tulevaisuudesta.

Tuomas korosti yrityskulttuurin merkitystä. Heillä epäonnistuminen sallitaan kerran, ja nuorille insinööreille annetaan mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla. Tuomas totesi lisäksi, että tarvitsemme akateemista maailmaa haastamaan yrityksiä, muuten alamme helposti uskoa, että oma toimintatapamme on ainoa oikea.

Tuomas toivoi, että toiminta jatkuu vuoden 2030 jälkeenkin. Esa muistutti, että tarvitsemme tutkimusta ja palautetta onnistuneista projekteista. Se auttaa päättämään, mitä tapahtuu vuoden 2030 jälkeen.

Mitä kotiin vietäväksi

Vieraiden ohjelma jatkui Otaniemestä yritysvierailuilla, Skanskan ja A-Insinöörien asiantuntijatapaamisella sekä Laakson sairaalan työmaakäynnillä. Keskiviikkona isännät ja vieraat jatkoivat keskustelua iltapalan merkeissä Helsingin keskustassa. Vaikutti siltä, että matkan anti oli jo siihen mennessä vastannut odotuksia.

Palautteen perusteella BCA:n Suomen-visiitti oli antoisaa tiedonvaihtoa ja uusia kontakteja. Kansainvälinen yhteistyö on ollut Building 2030:n 10-vuotisen toiminnan ytimessä, ja tämä kohtaaminen oli hyvä esimerkki siitä.