Simo Särkkä: Anturidata ohjaa robotteja ja auttaa keskosten hoidossa
Professori Simo Särkkä, mitä tutkit ja miksi?
Vedän sensori-informatiikan ja lääketieteellisen tekniikan tutkimusryhmää. Sensorien sijaan Suomessa puhutaan usein antureista. Ne ovat hyvin pieniä mittalaitteita, joita on nykyisin melkein kaikkialla: rakennuksissa, kelloissa, puhelimissa, autoissa ja niin edelleen.
Antureita on yleensä laitteissa lukuisia, ja ne antavat siksi ristiriitaista, kohinaista tietoa. Meidän tehtävämme on mallintaa tietoa niin, että siitä saadaan selvä kokonaiskuva. Kuvan avulla esimerkiksi robotti voi tietää, millaisessa ympäristössä se on tai itseajava auto kertoa, missä kohdassa tietä se on menossa.
Yksi tärkeistä sovelluskohteistamme on lääketieteellinen tekniikka. Olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa keskosten hoidon kehittämisessä. Osastolla kerätään antureiden avulla dataa muun muassa keskosten hengityksestä, happisaturaatiosta ja sydämensykkeestä. Datasta muodostamme malleja, joiden avulla lääkärit voivat reagoida nopeammin toimenpiteitä vaativiin muutoksiin pienten keskosten tilassa.
Miten sinusta tuli tutkija?
Signaalinkäsittely on kiehtonut minua aina, samoin mittaaminen ja matematiikka. Työskentelin valmistumisen jälkeen teollisuudessa tutkimuspuolella, ja aloin tehdä väitöskirjaa töiden ohella – kunnes palasin täysipäiväiseksi tutkimusmaailmaan.
Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?
Väitöskirjan valmistuminen oli ehdottomasti niistä yksi. Käsittelin siinä stokastisia differentiaaliyhtälöitä. Ne ovat matemaattisia malleja, johon anturien signaalinkäsittely perustuu. Olen myös ylpeä julkaisemistani kirjoista, joista monia käytetään myös alan opetuksessa.
Mitä vaaditaan tutkijalta?
Ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Tänään aloitetut asiat eivät ole huomenna valmiita. Julkaisuprojekti voi ihannetapauksessa sujua vuodessa, mutta tutkimuksen matka sovellukseksi kestää elektroniikassakin helposti kymmenen vuotta – ja lääketieteellisessä tekniikassa tuplasti kauemmin.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Toivon, että tutkimuksemme auttaa tekemään antureista tiiviimmän osan yhä useampaa alaa. Antureiden keskinäisessä kommunikoinnissa on vielä haasteita, joiden ratkaiseminen on tärkeä osa esimerkiksi itseajavien autojen kehitystä.
Lääketieteellisessä tekniikassa teemme töitä esimerkiksi sydänsairauksien hoidon parantamiseksi. Osa sydänongelmista voidaan havaita helposti yhdellä mittauksella, mutta usein mittaustuloksia tarvitaan pidemmältä ajanjaksolta. Siinä anturien ja niiden antaman datan käsittely ovat avainasemassa.
Simo Särkkä ja muut Aallon uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan Installation Talks -tapahtumassa 30. lokakuuta. Esitykset ovat yleistajuisia ja kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoja ³Ùää±ô³Ùä.
Lue lisää uutisia
Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti
Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan
Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.