Sakari Poikkimäki korvaa entsyymeillä haitallisia kemikaaleja: “Pieniä biologisia organismeja käytetään monessa arjen tuotteessa”
Miten päädyit opiskelemaan kemian tekniikkaa?
“Olin jo lapsena kiinnostunut luonnosta, kuten erilaisista eksoottisista eläimistä. Biologian opiskelu ei kuitenkaan innostanut minua lukiossa aluksi lainkaan. Sitten ryhmänohjaajamme tutustutti minut mikrobiologiaan, genetiikkaan ja biokemiaan. Oli siistiä tajuta, miten elävät asiat oikeasti toimivat. Ryhmäohjaajan kanssa käydyillä keskusteluilla oli siis todella merkittävä vaikutus oman suunnan löytämisessä – suuret kiitokset hänelle! Lukion lopussa päätin lähteä opiskelemaan jotain biologiaan liittyvää. Aloitettuani biotekniikan opinnot Aalto-yliopistossa huomasin, että täällä pääsen soveltamaan biologiaa käytäntöön, mikä tuntui heti omalta jutulta.”
Millaista opiskelu oli?
“Opiskelijaelämä Aalto-yliopistossa vei täysin mukanaan. Olin aktiivisesti mukana esimerkiksi kilta- ja yhdistystoiminnassa mahdollistamassa kaikille mukavaa opiskeluaikaa. Opin toki paljon tieteestä, mutta eniten opiskeluaika kasvatti mielestäni ihmisenä.”
Millaisia töitä olet urallasi tehnyt?
“Valmistumisen jälkeen hain vähän suuntaa työelämässä: työskentelin pari vuotta Barcelonassa myyntityössä ja sitten toisessa yrityksessä prosessi-insinöörinä. Nyt työskentelen Roal Oy:ssä fermentoinnin asiantuntijana, mikä on juuri sitä, mitä olen halunnutkin tehdä.
Roalilla valmistamme entsyymejä eri teollisuusalojen käyttöön. Entsyymit ovat biomolekyylejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Entsyymi on kuin erittäin pieni biologinen kone, joka esimerkiksi leikkaa, liimaa ja muokkaa molekyylejä. Meillä niitä valmistetaan homeilla ja bakteereilla ja hyödynnetään esimerkiksi elintarvike- ja leivontatuotteissa sekä rehu-, paperi-, sellu- ja tekstiiliteollisuudessa. Esimerkiksi pyykinpesuaineissa lipaasientsyymit pilkkovat rasvoja, jolloin lika irtoaa helpommin kankaasta veden mukana.”
Miksi työsi on tärkeää?
“Työssäni on siistiä päästä valjastamaan pienet biologiset organismit hyötykäyttöön. Entsyymit valmistetaan luonnon uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat myös biohajoavia. Niillä voidaankin korvata teollisuudessa esimerkiksi haitallisia kemikaaleja ja vähentää raaka-aineiden ja energian tarvetta.”
Millaisia valmiuksia kemian tekniikan opiskelu on sinulle antanut?
“Sain opiskelusta vankan pohjan kemian, biologian ja tekniikan saralla, mikä mahdollistaa töissä eteentulevien haasteiden ratkomisen. Tiedon tehokas hakeminen, omaksuminen ja soveltaminen on kuitenkin omasta mielestä arvokkain taito, minkä yliopisto minulle opetti. Sen avulla pystyn kehittymään ihmisenä ja ammattilaisena joka päivä.“
Mitä terveisiä haluaisit lähettää opiskeluvalintaa pohtiville nuorille?
“Kemian tekniikka on monipuolinen ala. Omat opiskelukaverini työskentelevät ympäri Suomea ja maailmaa, usein firmoissa, joissa parannetaan jollain tavalla maailmaa. Kemianteollisuus on valtava teollisuudenala, joten sen kehittämisellä on ympäristölle todella merkittävä vaikutus.
Kemian tekniikan alalla on myös paljon mielenkiintoisia startupeja. Esimerkiksi suomalaiset elintarvikealan startupit kehittävät vaihtoehtoisia ja kestävämpiä tapoja tuottaa proteiineja maailman tarpeisiin. Ne ovat yksi esimerkki uusista ratkaisuista, joita alallamme pääsee rakentamaan.”
_
Haastattelun jälkeen keväällä 2023 Sakari Poikkimäki siirtyi tuoteasiantuntijaksi Solar Foodsille. Solar Foods on suomalainen elintarviketeknologian startup-yritys, joka on luonut tavan tuottaa uutta luonnollista proteiininlähdettä ilmasta ja sähköstä.
Kemian tekniikka ratkoo aikamme isoimpia ongelmia
Me Kemian tekniikan korkeakoulussa yhdistämme luonnontieteet ja insinööritieteet ainutlaatuisella tavalla.
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.