ɫɫ

Uutiset

Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus

Tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen yleistyminen ja sääriippuvainen sähköntuotanto voivat yhdessä lisätä tilanteita, joissa sähkö ei riitä kattamaan kulutusta Suomessa. Latauksen oikea ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.
Talvitakkinen henkilö lataa lumista sähköautoa
Sähköauton omistajat lataavat autoaan tyypillisesti iltapäivällä ja alkuillasta. Kuva: Adobe Stock

Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen määrän nopea kasvu ja autojen lataamisen aiheuttamat kulutuspiikit voivat haastaa sähkön riittävyyttä Suomessa jo 2030-luvun alussa. Sähkön riittävyys on ennusteen mukaan koetuksella erityisesti alkutalven kylmillä säillä, jolloin kysyntä on kovimmillaan ja tuulivoiman tuotanto usein vähäistä. 

"Ennusteemme mukaan Suomen sähköntuotannossa on jo tulevan vuosikymmenen alussa merkittävä vaje vähätuulisina talviaikoina. Tuotantokapasiteetti ei välttämättä riitä vastaamaan sähköajoneuvojen nopeasti kasvavaan määrään ja niiden lataamisen aiheuttamiin kulutuspiikkeihin", sanoo energiatekniikan väitöskirjatutkija Ilona Malmipuro Aalto-yliopistosta.

Suomi on Euroopan kärkimaita liikenteen sähköistymisessä, mikä vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisesta öljystä. Suomessa on tällä hetkellä noin 300 000 ladattavaa sähkökäyttöistä autoa, ja tutkijoiden arvion mukaan määrä vähintään kaksinkertaistuu, mutta saattaa jopa kolminkertaistua neljän vuoden sisällä.

Kun autoja on paljon, etenkin lataamisen ajoittamisella on merkittävä vaikutus sähkön kulutukseen, Malmipuro sanoo.

"Sähköauton omistajat lataavat autoaan tyypillisesti iltapäivällä ja alkuillasta. Suomen sähkönkulutus on muutenkin suurimmillaan aamuisin ja iltapäivisin. Jos autojen lataus ajoitettaisiin sen sijaan halvan sähkön hinnan tunneille ympäri vuorokauden, kulutus jakautuisi tasaisemmin", hän toteaa.

Sähkön kysyntä kasvaa, tuotanto muuttuu sääriippuvaisemmaksi

Suomi ja muut Pohjois-Euroopan maat sähköistävät parhaillaan kovaa vauhtia paitsi liikennettä, myös teollista tuotantoa ja lämmitysjärjestelmiään. Sähkön kokonaiskysynnän on ennustettu kasvavan Suomessa 20–45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 

Samalla yli neljännes suomalaisesta sähköntuotannosta nojaa jo nyt tuulivoimaan, mikä tekee järjestelmästä haavoittuvaisemman kulutuspiikeille ja sään muutoksille. Uusiutuvaa energiaa täydentää Suomessa ja Ruotsissa ydinvoimaloiden tuottama sähkö. Tutkijoiden mukaan Suomella on kuitenkin edessään Pohjoismaiden suurimmat haasteet sähkön riittävyydessä.

"Suomessa on korkea sähkön kokonaiskysyntä suhteessa vakaan, säästä riippumattoman sähköntuotannon kapasiteettiin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa tilanne on meitä vakaampi, sillä siellä on saatavilla enemmän vesivoimaa, mikä ei ole niin sääriippuvaista ja on siten säädettävissä paremmin kulutuksen mukaan", Malmipuro sanoo.

Joustava kulutus tärkeässä roolissa

Tutkijat ottivat ennusteissaan huomioon paitsi sääolosuhteet ja sähkön kysynnän arvioidun kasvun, myös erilaiset arviot sähkönkulutuksen joustavuudesta – eli siitä, kuinka paljon kulutusta voidaan siirtää kulloisenkin sähkön hinnan tai saatavuuden mukaan. 

Jos suurimman sähköntarpeen aikana sattuu lisäksi suunnittelematon ydinvoimalan käyttökatko tai vaikkapa sähkökaapelikatko Itämerellä, kulutuksen joustoa tarvitaan varmasti.

"Tutkimuksemme mukaan sähkö ei nykyinvestoinneilla välttämättä riitä tulevaisuudessa ilman kulutuksen joustavuutta. Jos suurin osa suomalaista tottuisi lataamaan sähköautonsa tuulisella säällä, yöllä tai viikonloppuna, sähkön mahdolliset tehopulatilanteet vähenisivät erittäin merkittävästi", Malmipuro sanoo.

Tutkijoiden mukaan tulokset tarkoittavat myös, että vielä jäljellä oleva kaupunkien yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto kannattaisi säilyttää. Muuten säästä riippumatonta tuotantoa on entistäkin vähemmän.

“Kylminä talvina ne ovat erittäin tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta", tiivistää tutkimuksen toinen kirjoittaja, energiatekniikan professori Sanna Syri. 

Tutkimus on juuri julkaistu Energy-tiedelehdessä ja toteutettiin osana , jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lue lisää aiheesta

Tutkimusartikkeli:
RealSolar-hankkeen blogi:

Aiheeseen liittyviä uutisia

Työelämäprofessori Iivo Vehviläinen. Kuva: Linda Lehtovirta

Viisi asiaa, jotka jokaisen kuluttajan on hyvä ymmärtää sähkön kysynnästä ja tuotannosta

Työelämäprosessori Iivo Vehviläinen kertoo, miksi tuulien armoille heittäytyminen voi olla avain vakaampaan tulevaisuuteen.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.