ɫɫ

Uutiset

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan kuvaukset ovat käynnissä. Kolmen ja puolen miljoonan euron budjetilla kuvattavan suurtuotannon ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.
Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020
Valokuva Veden vartija -elokuvan kuvauksista, kuvassa ohjaaja Saara Saarela. Kuvaaja: Gabriela Urm © Bufo 2020

Virossa, Saksassa ja Norjassa kuvattavan Veden vartijan tarina sijoittuu pitkälle tulevaisuuteen ja aikaan, jolloin maailman makeavesivarat ovat ehtyneet. Väärät juuret -elokuvastaan (2009) tunnettu, nykyään myös Aalto yliopiston elokuvaohjauksen professorina työskentelevä Saara Saarela on innoissaan pitkään kehitellyn elokuvan kuvausten käynnistymisestä: 

”Olemme tekemässä paitsi näyttävää sankaritarinaa, myös vahvan yhteiskunnallisen sanoman omaavaa ja kantaaottavaakin elokuvaa, jonka futuristista maailmaa on työstetty taiteellisen ryhmän kanssa pitkään. On mahtavaa herättää vihdoin henkiin tämä tarina, joka on tematiikaltaan vahvasti kiinni tässä ajassa, ja jonka pääosissa pääsee nyt loistamaan kaksi valovoimaista ja nuorta huippunäyttelijää!”

Veden vartija kertoo kuivuuden keskellä elävän kylän uudesta teemestarista Noriasta (Saga Sarkola), joka perii tiedon salaisesta vesilähteestä. Ystävänsä Sanjan (Mimosa Willamo) kanssa hän päättää selvittää, salaako vallassa oleva diktatuuri kansalta enemmänkin vesivaroja – onko maailma vielä mahdollista pelastaa kuivuudelta? Ilja Rautsin käsikirjoittama elokuva perustuu Emmi Itärannan moderniin klassikkoon Teemestarin kirja (Teos 2012), joka on käännetty yli 20 kielelle ja kerännyt runsaasti tunnustusta ulkomailta (mm. Arthur C. Clarke ja Philip K. Dick -palkintoehdokkuudet). Itärannan uusin romaani Kuunpäivän kirjeet ilmestyy Teokselta syyskuussa.

Muun muassa Marian paratiisi -elokuvasta (Zaida Bergroth 2019) tutun Saga Sarkolan ja Jussi-palkitun Mimosa Willamon lisäksi elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään mm. Lauri Tilkanen, Pekka Strang ja Minna Haapkylä. Elokuvan kuvaa kansainvälisesti ansioitunut Kjell Lagerroos. Vesisotien ja kuivuuden kurittaman tulevaisuuden kuvitteellisen maailman elokuvaan loihtii Jussi-palkittu lavastaja Otso Linnalaakso. 

Elokuvan tuottavat useita Jussi-palkittuja elokuvia tuottaneet Misha Jaari ja Mark Lwoff Bufosta, osatuottajinaan virolainen Allfilm, saksalainen Pandora Film Produktion ja norjalainen Mer Film. Suomessa elokuvan levityksestä vastaa B-Plan Distribution. Elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2021.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Hymyilevä tummahiuksinen nainen silmälaseissa tummissa vaatteissa, sisätilassa, tausta epätarkka.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista

Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.
Kolme miestä älykkään rennossa pukeutumisessa poseeraa eri sisätaustoja vasten
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kolme nousevaa Aalto-yliopiston tutkijaa sai EU:n kilpaillun rahoituksen

Dominik Baumann, Tero Mäkinen ja Owies Wani kehittävät tutkimushankkeissaan tekoälyagenttien kouluttamista vahvistusoppimisessa, materiaalivaurioiden fysiikan malleja ja elektrolyyttirakennetta energian varastointiin.
Apulaisprofessori Hadi Ghanbari
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Pelillistetyt palvelunestohyökkäykset pyrkivät psykologiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan

Venäjämielistä NoName057(16)-hakkeriryhmää käsittelevä tutkimus osoittaa, kuinka ‘haktivismi’ on kehittymässä hybridiuhaksi, joka hämärtää propagandan, geopoliittisen sodankäynnin ja taloudellisesti motivoituneen kyberrikollisuuden välistä rajaa.