ɫɫ

Uutiset

Saara Saarela ohjaa Veden vartija -suurtuotannon

Emmi Itärannan kansainvälisesti menestyneeseen romaaniin perustuvan Veden vartija -elokuvan kuvaukset ovat käynnissä. Kolmen ja puolen miljoonan euron budjetilla kuvattavan suurtuotannon ohjaa Saara Saarela, joka toimii tällä hetkellä myös Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen professorina.
Saara Saarela at the set of the movie Guardian of Water. Photo: Gabriela Urm © Bufo 2020
Valokuva Veden vartija -elokuvan kuvauksista, kuvassa ohjaaja Saara Saarela. Kuvaaja: Gabriela Urm © Bufo 2020

Virossa, Saksassa ja Norjassa kuvattavan Veden vartijan tarina sijoittuu pitkälle tulevaisuuteen ja aikaan, jolloin maailman makeavesivarat ovat ehtyneet. Väärät juuret -elokuvastaan (2009) tunnettu, nykyään myös Aalto yliopiston elokuvaohjauksen professorina työskentelevä Saara Saarela on innoissaan pitkään kehitellyn elokuvan kuvausten käynnistymisestä: 

”Olemme tekemässä paitsi näyttävää sankaritarinaa, myös vahvan yhteiskunnallisen sanoman omaavaa ja kantaaottavaakin elokuvaa, jonka futuristista maailmaa on työstetty taiteellisen ryhmän kanssa pitkään. On mahtavaa herättää vihdoin henkiin tämä tarina, joka on tematiikaltaan vahvasti kiinni tässä ajassa, ja jonka pääosissa pääsee nyt loistamaan kaksi valovoimaista ja nuorta huippunäyttelijää!”

Veden vartija kertoo kuivuuden keskellä elävän kylän uudesta teemestarista Noriasta (Saga Sarkola), joka perii tiedon salaisesta vesilähteestä. Ystävänsä Sanjan (Mimosa Willamo) kanssa hän päättää selvittää, salaako vallassa oleva diktatuuri kansalta enemmänkin vesivaroja – onko maailma vielä mahdollista pelastaa kuivuudelta? Ilja Rautsin käsikirjoittama elokuva perustuu Emmi Itärannan moderniin klassikkoon Teemestarin kirja (Teos 2012), joka on käännetty yli 20 kielelle ja kerännyt runsaasti tunnustusta ulkomailta (mm. Arthur C. Clarke ja Philip K. Dick -palkintoehdokkuudet). Itärannan uusin romaani Kuunpäivän kirjeet ilmestyy Teokselta syyskuussa.

Muun muassa Marian paratiisi -elokuvasta (Zaida Bergroth 2019) tutun Saga Sarkolan ja Jussi-palkitun Mimosa Willamon lisäksi elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään mm. Lauri Tilkanen, Pekka Strang ja Minna Haapkylä. Elokuvan kuvaa kansainvälisesti ansioitunut Kjell Lagerroos. Vesisotien ja kuivuuden kurittaman tulevaisuuden kuvitteellisen maailman elokuvaan loihtii Jussi-palkittu lavastaja Otso Linnalaakso. 

Elokuvan tuottavat useita Jussi-palkittuja elokuvia tuottaneet Misha Jaari ja Mark Lwoff Bufosta, osatuottajinaan virolainen Allfilm, saksalainen Pandora Film Produktion ja norjalainen Mer Film. Suomessa elokuvan levityksestä vastaa B-Plan Distribution. Elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2021.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto Creatives Call for Applications image autumn 2025
Kampus, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Haku Aalto-yliopiston luovien alojen esihautomoon on auki: Aalto Creatives -ohjelma alkaa syyskuussa 2025

Tervetuloa ohjelman infotilaisuuteen keskiviikkona 27.8.2025. Tapahtumassa esitellään esihautomo-ohjelma sekä kuullaan ohjelmaan osallistuneiden tiimien yrittäjyystarinoita. Ohjelmasta kiinnostuneilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tavata Aalto Creatives -tiimi.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Metsä, jossa vihreä sammalpeitto ja ohuita puita, neliönmuotoinen mittakehä sammalen päällä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla

Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.