ɫɫ

Uutiset

Rosetta-mission päättyminen merkitsee uuden alkua

Julkaistu:
Tutkijat aloittavat entistä aktiivisemman tutkimusvaiheen. Rosetta-mittauksia on tehty Aalto-yliopistossa elokuusta 2014 alkaen.

Kuvassa esitetty komeetan ja planeettojen radat. Komeetan radalle on aseteltu simulaatioita komeetan vuorovaikutuksesta aurinkotuulen kanssa eri etäisyyksillä Auringosta (3,3; 2,4 ja 1,3 AU). AU on astronominen yksikkö eli Maan etäisyys Auringosta ~145 milj. km. Kuva: Markku Alho / Aalto-yliopisto

Rosetta-mission päättyminen merkitsee uuden alkua Aalto-yliopiston tutkijoille. Euroopan avaruusjärjestön lennonjohtokeskus Saksassa on lähettänyt Rosetta-luotaimelle käskyn törmätä komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkoon. Törmäys tapahtunee tänään syyskuun viimeisenä päivänä, Suomen aikaa noin kahden aikoihin. Takana on 12,5 vuotta kestänyt lento, joka on eräs parhaiten onnistuneista koko avaruustutkimuksen historiassa.

"Olemme Aalto-yliopistossa yhteistyössä muiden instituuttien kanssa keränneet tietoa komeetan koko elinkaaresta: komeetan syttymisestä, kasvusta, aktiivisesta aikuisuudesta ja vaipumisesta lepoon, josta se tulee taas heräämään noin neljän vuoden kuluttua, kun uusi komeetta saapuu uudestaan Auringon lämpöön", professori Esa Kallio kertoo.

Kuvassa esitetty järjestyksessä vasemmalta oikealle komeetan hiukkasympäristön kehittymistä perihelistä mittausten loppuun. Pilvi kuvaa vesi-ioneja komeetan ympäristössä, viivat aurinkotuulen liikettä. Vasemmalta alkaen: 1,3 AU ”aikuinen” komeetta, 2,4 AU ”teini-ikäinen” ja 3,3 AU on juuri ja juuri syntymäisillään. Komeetan vaikutus aurinkotuuleen muuttuu huomattavasti komeetan aktiivisuudesta riippuen. Kuva: Markku Alho / Aalto-yliopisto

Vaikka Rosetta-missio päättyy, aktiivinen tutkimusvaihe vasta alkaa.

"Tutkijoilla on nyt aikaa keskittyä mittausten analysointiin, kun se on tähän mennessä mennyt suuressa määrin mittalaitteiden ominaisuuksien hienosäätöön. Mallinnamme komeettaa ja nyt meillä on käytössä koko mahdollinen mittausaineisto mallin parantamiseen ja vertailuun mittausten kanssa", Kallio selventää.

Aalto-yliopistossa on tehty Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimustyötä koko Rosetta-mittausten ajan elokuusta 2014 lähtien.

"Eräs mielenkiintoisimmista tiedetuloksista oli se, että komeetan vesi poikkesi ominaisuuksiltaan Maassa olevasta vedestä. Ryhmämme oli myös yllättynyt siitä, että komeetta aktivoitui ja muodosti ”vesilähteen” jo niin varhaisessa vaiheessa kaukana Auringosta", Kallio kertoo.

Lue myös:

Uutinen 23.1.2015:

Uutinen 12.8.2015:

äپٴᲹ:
Professori Esa Kallio
Aalto-yliopisto
puh. 050 4205 857
esa.kallio@aalto.fi

Tohtoriopiskelija Markku Alho
Aalto-yliopisto
puh. 050 3837 805
markku.alho@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.