ɫɫ��

Miksi halusit opiskella kemian tekniikkaa?

Olin 12-vuotias, kun Typpi Oy:n tehdas räjähti kotikaupungissani Oulussa. Tapaus jätti vahvan muiston kaikille ympäristön asukkaille, myös minulle. Tästä syntyi kiinnostus kemiaa kohtaan. Lukiossa olin matematiikkalinjalla, ja osallistuin myös kemian kerhon innostavaan toimintaan. Aloitin kemian opinnot Oulun yliopistossa vuonna 1969.

Kuinka päädyit opiskelemaan Ukrainaan?

Halusin öljyinsinööriksi. Professorini kannusti lähtemään ulkomaille ja yksi alan parhaista yliopistoista sijaitsi Kiovassa, Ukrainassa. Opiskelin ensin venäjän kieltä Leningradissa vuoden, jonka jälkeen menin Kiovan Polytekniseen Instituuttiin (Technological University of Kiev) kemian tekniikan osastolle opiskelemaan orgaanista ja öljykemiallista prosessitekniikkaa. Valmistuttuani ensimmäinen työpaikkani oli Suomessa projekti-insinöörinä PI Consultingilla. Vuoden jälkeen siirryin laboratoriopäälliköksi Polttoaine Osuuskunta Aspo Oy:lle.

Millaisen työuran kemian tekniikan opinnot avasivat sinulle?

Olin varsin nuori, kun minut nimitettiin esimieheksi laboratorioon, jossa oli paljon minua kokeneempia henkilöitä töissä. Korjasin siellä iltavuorossa hajonneen pumpun ja tytöttely loppui siihen. Myöhemmin 1980-luvulla olin työmatkalla Enso Gutzeitin tehtaalla, jossa epäkeskosti asennettu pumppu ja vian diagnosointi auttoi minua herättämään luottamusta insinöörinä. Vieläkin kiitän opiskeluaikaista kokemustani pumppujen korjaamisessa.

Olen rikkonut työelämässä monia lasikattoja, mutta kannukset täytyy ensin hankkia. Ydinosaaminen omalta alalta täytyy olla vankka eli prosessit ja laitteet täytyy hallita. Asuimme esimerkiksi perheemme kanssa Tansaniassa Dar es Salaamissa 2,5 vuotta. Olin perustamassa sinne yliopistoon kemian ja prosessitekniikan osastoa yhdessä Trondheimin Teknillisen Korkeakoulun ja Zürichin ETH:n kanssa.

Olen tehnyt useita energia- ja ympäristöasioihin liittyviä projekteja Maailmanpankille ja EU:lle. Suomen lisäksi puhun sujuvasti neljää kieltä, joten kansainvälisyys on ollut iso osa työelämääni.

Mitä koulutus merkitsee sinulle?

Kilpailu oli kovaa 70-luvulla aivan kuten nytkin. Moni asia on muuttunut kuten esimerkiksi kaikille myönnettävä opintoraha. Minun opiskeluaikoinani oli tapana ottaa opintolainaa, jonka maksamista inflaatio helpotti. Nuorille naisille työelämä oli omalla tavallaan vaikeaa, koska päivähoitopaikkoja ei ollut lapsille. Nykyisin se on vaikeaa pätkätöiden vuoksi. Koulutus on kuitenkin tarjonnut minulle todella antoisan ja rikkaan työelämän, jossa olen saanut haastavia tehtäviä. Olen myös itse nostanut esimerkiksi palkka-asioita työpaikassani esille. Tein väitöskirjan eläkkeelle jäämisen jälkeen, koska koin, että minulla on vielä annettavaa alalle. Lisäksi halusin saada päätökseen jo 1987 aloittamani asian, joka ei onnistunut kansainvälisen ja hektisen työelämäni aikana.

Mikä on väitöskirjasi tärkein löydös?

Kartoitin kasvihuonekaasupäästöjä sementin, muovien ja metanolin tuotannossa. Lisäksi selvitin tulevien biojalostamojen mahdollisuuksia päästövähennyksiin. Totesin, että jos sementti- ja kemian teollisuus toteuttaisi ehdotetut parannukset ja osittain siirtyisi käyttämään uusiutuvia raaka-aineita, vastaisi potentiaalinen päästövähennys 25% EU:n vuoden 2017 kuormasta. Tulokset kannustavat ilmastonmuutoksen hallintaan ja päästöjen vähentämiseen.

Mitä haluaisit sanoa opiskelijoille, jotka harkitsevat kemian tekniikan opintoja?

Haluaisin kaikkia kannustaa insinööriopintoihin. Diplomi-insinööri pystyy seilaamaan työmarkkinoilla laajalla spektrillä. Mitä monitieteellisempi pystyy olemaan, sitä mielenkiintoisempia työmahdollisuuksia saa. Aalto yliopisto tarjoaa hienot puitteet myös oman erikoisalan ulkopuolella oleviin opintoihin. Ei pidä myöskään antaa vastoinkäymisten lannistaa. Minulta leikattiin aivokasvain, kun olin 47-vuotias. Sen jälkeen jouduin opettelemaan paljon asioita uudestaan. Elämässä voi tulla tiukkoja paikkoja, mutta aina kannattaa ponnistella eteenpäin.

Raili Kajaste-Rudnitskaja väitteli 21.5.2021 ja väitöskirjan aihe on ”Abatement of industrial greenhouse gas emissions”.