Puukerrostaloista saa Helsingissä lähes 9 prosenttia paremman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä
Puurakentamisen lisäämisestä on puhuttu jo vuosia, mutta suuret rakennusyhtiöt suhtautuvat siihen varauksella. Esimerkiksi vuonna 2019 puurakenteisten kerrostalojen markkinaosuus oli vain 3 prosenttia.
Nyt Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että muutos voi olla myös taloudellisessa mielessä hyvin kannattava.
”Vuosina 1999–2018 myydyistä puukerrostaloista sai Helsingissä keskimäärin 8,85 prosenttia korkeamman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä”, kertoo tohtorikoulutettava Ilmari Talvitie.
Tutkijat analysoivat Kiinteistövälittäjien liiton tilastot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tehdyistä kaupoista. Niistä puukerrostaloasuntoja oli keskimäärin 2,23 prosenttia. Koska hintaan vaikuttaa aina monta asiaa, tutkijat käyttivät regressioanalyysia, joka vakioi muut muuttujat niin, että vertailtavaksi jäi vain hinta.
Professori Seppo Junnila selittää, että ilman regressioanalyysia etenkin sijainnin vaikutus tekisi vertailusta mahdotonta.
”Ensinäkemältä puukerrostalot olivatkin tilastoissa keskimäärin halvempia, mutta kun sijainnin merkitys poistettiin, tilanne muuttui Helsingissä puun eduksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samalla alueella sijaitsevien ja muuten samanlaisten puu- ja betonirakenteisten asuntojen neliöhinnoissa on lähes kymmenyksen ero”, hän sanoo.
Espoossa ja Vantaalla puun hintavaikutusta ei vertailussa näkynyt. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan muun muassa siitä, että Helsingissä puiset kerrostalot rakennetaan keskimäärin edullisemmille alueille, joilla vihreä signaali eli halu maksaa enemmän ympäristöystävällisyydestä on selvin – tai ylipäänsä mahdollinen.
”Kuluttaja voi arvostaa ekologisuutta ja myös haluta viestiä muille vihreyttään. Havaitsimme tutkimuksessa, että puurakennukset sijaitsevat keskimääräistä yleisemmin sosioekonomisesti alemmilla alueilla, joissa puu on siten hintaa nostava tekijä”, sanoo Talvitie.
”Nuorella, ensimmäistä asuntoaan ostavalla opiskelijalla ei ehkä ole hirveästi rahaa, mutta hän haluaa tiedostavana satsata ympäristöasioihin. Ja toisaalta isot rakennuttajat eivät ole vielä nähneet puurakentamisessa liiketoimintamahdollisuutta eivätkä siksi uskaltaneet rakentaa niitä kalliimmille alueille”, Junnila sanoo.
Kuluttaja haluaa, yritykset varovat
Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on, että vuonna 2025 uusista kerrostaloista 45 prosenttia on puurakenteisia. Harppaus nykyisestä on valtava, eikä se Aallon tutkijoiden mukaan onnistu ilman selkeää markkinamekanismia.
”Pelkkä lainsäädäntö ei ikinä siihen riitä, vaan ihmisten täytyy haluta puuasumista ja firmojen nähdä siinä bisnesmahdollisuus”, Junnila kiteyttää.
Pientalorakennuttajien kiinnostus on jo selvä: hirsitalojen osuus on noussut kymmenessä vuodessa 11 prosentista 27 prosenttiin, vaikka ne maksavat kymmenyksen peruspuutaloa enemmän.
Isojen rakennusyhtiöiden varovaisuutta selittävät tutkijoiden mukaan osaajien puute, muutosvastarinta ja pilottikohteista syntynyt käsitys puurakentamisen kalleudesta.
”Rakennuskustannukset muodostavat kuitenkin vain puolet asunnon hinnasta, eli jos kuluttaja on valmis maksamaan puukodistaan lähes kymmenyksen enemmän, se on rakennuttajalle erittäin kannattava sijoitus. Siksi tutkimuksemme, joka osoitti tietääksemme ensimmäistä kertaa maailmassa vihreän signaalin rakennusmateriaaleissa, on niin tärkeä”, Junnila sanoo.
Euroopassa Ruotsi on puisten kerrostalojen rakentamisen edelläkävijä, ja puisia pienkerrostaloja löytyy paljon myös Alppi-valtioista sekä Yhdysvaltojen länsirannikolta.
Suomessa isoa muutosta voivat vauhdittaa kiinteistösijoittajat, uskoo tutkijatohtori Jussi Vimpari.
”Uusista asunnoista yhä suurempi osuus menee ammattimaisille sijoittajille, joiden päätöksenteossa ja rahoituksen keräämisessä ympäristökriteerien merkitys kasvaa jatkuvasti. Viimeisen vuoden aikana useampi kiinteistörahasto onkin ilmoittanut rakennuttavansa laajempia kokonaisuuksia puusta – ja silloin myös suurten rakennusyhtiöiden kannattaa alkaa tuottaa tällaisia kohteita.”
Puurakentamisen lisääminen kaupungeissa on tutkimusten mukaan tehokas tapa jarruttaa ilmastonmuutosta. Toisaalta sekä Suomessa että maailmassa keskustellaan kiivaasti metsäkadosta. Junnila sanookin, että puurakentaminen on tehokas hiilinielu vain Suomen kaltaisissa maissa, joissa laki määrää istuttamaan uutta puuta kaadettujen tilalle.
”Toisaalta metsäkato maailmallakin johtuu yleensä muista asioista kuin puurakentamisesta”, hän muistuttaa.
”Jos tarvitaan uusi rakennus, puu materiaalina on ympäristön kannalta kiistaton etu.”
________________________________________________________________
Ilmari Talvitie, Jussi Vimpari & Seppo Junnila. Economic feasibility of wood-based structures – improving urban carbon neutrality strategies. Environmental Research: Infrastructure and Sustainability
Linkki artikkeliin
äپdz
Tohtorikoulutettava Ilmari Talvitie
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä ilmari.talvitie@aalto.fi
Tutkijatohtori Jussi Vimpari
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä
jussi.vimpari@aalto.fi
Professori Seppo Junnila
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä
seppo.junnila@aalto.fi
Puusta syntyy nollaenergiatalo, kimallusta ja ekoliimaa
Viisas puurakentaminen torjuu tehokkaasti ilmastonmuutosta. Puusta voi tehdä melkein mitä tahansa, mutta se vaatii uutta osaamista ja asennemuutosta, sanoo asiantuntija.
Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä
Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.
Lue lisää uutisia
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä
Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Luonnonvarojen kestävä käyttö -sivuaineesta saatu palaute on ollut rohkaisevaa
Sivuaineessa edistetään ”yhtenä rintamana” kestävyysteemaa koko Aallossa.