ɫɫ

Uutiset

Professori Masood Masoodian kysyi jo pienenä hankalia

Hyvällä tutkijalla on yksityiskohdille herkkä putkinäkö, tietää datan visualisoinnin asiantuntija.

Miksi? on tutkijan tärkein kysymys, sanoo Masood Masoodian.  Kuva: David Lewis

Professori Masood Masoodian, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin laajasti visuaalisen muotoilun eri puolia. Aihetta voidaan lähestyä kolmesta kulmasta: voidaan keskittyä tekoprosessiin, itse visuaaliseen tuotteeseen tai sitten siihen, miten tuote vaikuttaa vastaanottajaan ja laajemmin yhteiskuntaan.

Tervetuliaisluennolla puhun erityisesti siitä, miten dataa voidaan visualisoida niin, että se lisää ihmisten tietoa. Tieto taas on edellytys ymmärrykselle, joka voi johtaa muutoksiin, kuten ympäristön huomioimiseen tai terveempään elämään. Olen tutkinut esimerkiksi energian säästämiseen, terveyteen ja sairauksien leviämiseen sekä ajankäyttöön liittyvän datan visualisointeja.

Miten sinusta tuli tutkija?

Minusta – kuten monesta muusta –  tuli tutkija pikkuhiljaa. Minulla oli jo pienenä utelias mieli ja halusin tietää, miksi asiat tapahtuivat, ja kyselin siksi koko ajan hankalia, ärsyttäviä kysymyksiä. Yliopiston projektikursseilla kohtaamani professorit herättivät innostuksen tutkimukseen ja saivat minut jatkamaan väitöskirjan pariin. Heillä on ollut uraani suurempi vaikutus kuin kenelläkään muulla.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Minulle tutkijan työssä on kysymys ylä- ja alamäistä, ja reilun 20 vuoden varrelle niitä mahtuu jo kunnioitettava määrä. En kuitenkaan keskity kumpiinkaan vaan ajattelen, että epäonnistumiset auttavat minua muokkaamaan ideoitani ja ohjaamaan siten polkua oikeaan suuntaan.

Ehkä urani kohokohta oli tohtoriksi valmistuminen, sillä se teki minusta itsenäisen, pätevän tutkijan – enää ei tarvinnut tehdä tutkimusta ohjaajan varjossa.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Utelias mieli on ykkönen. Asioita ei saa ottaa annettuina, vaan on ymmärrettävä ”miksi” niiden takana. Jokaisella tutkijalla on oltava aito kiinnostus miksi-kysymyksen selvittämiseen. Toiseksi tutkijalla pitää olla silmää yksityiskohdille mutta samalla kyky ymmärtää ne osana laajempaa kontekstia. Putkinäköäkin tarvitaan, mutta sen ei saa antaa kahlita ajattelua, vaan sitä pitää pystyä ohjaamaan herkästi uuteen suuntaan.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Ennustaminen ei ole helppoa, ja useimmat sitä yrittävät epäonnistuvat komeasti. Minä kuitenkin toivon, että ihmiset tulisivat yhä tietoisemmiksi datasta ja haluaisivat ymmärtää sitä paremmin. Huonoihin visualisointeihin törmää yhä päivittäin, mutta uskon, että vaatimuksemme tiedon kuluttajina ovat kasvussa ja visualisointien suunnittelijoina taitomme paranemassa. 

Masood Masoodian ja muut Aallon uudet vakinaistetut professori kertovat tutkimuksestaan 15. marraskuuta klo 14.15 alkaen järjestettävillä luennoilla. Tervetuloa mukaan! Katso tilaisuuden ohjelma äää.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.