ɫɫ��

Aalto-yliopiston systeemineurotieteen professoriksi nimitetty Iiro Jääskeläinen tutkii muun muassa tunnereaktioiden syntymistä, sosiaalista havaitsemista ja ennakkoluulojen muodostumista aivoissa elokuvien avulla.

”Viimeisimpiä julkaisujani on muun muassa ja uutisoitu aivotutkimus omaan yritykseen ja omiin lapsiin kohdistuvan rakkauden samankaltaisuudesta. Tämä -lehdessä julkaistu tutkimus suoritettiin toiminnallisen magneettikuvauksen avulla näyttämällä isille ja kasvuyrittäjille kuvia heidän omista lapsistaan sekä muista heille tutuista lapsista, sekä kuvia omasta ja jostain toisesta heille tutusta yrityksestä”, kuvailee Jääskeläinen.

Aivotutkimus tulee Jääskeläisen mukaan mullistumaan lähivuosina. Tällä tulee olemaan valtava vaikutus muun muassa ymmärrykseen työn tekemisestä, levon merkityksestä, ravinnosta ja terveydestä. Lisäksi aivojen perustutkimus antaa uusia mahdollisuuksia erilaisten neurologisten ja psykiatristen sairauksien tutkimukseen ja hoitomenetelmien kehittämiseen.

”Halusin Aalto-yliopistoon, koska haluan tehdä aivotutkimusta mahdollisimman korkealla kansainvälisellä tasolla ja se vaatii teknologiaosaamista niin aivokuvantamislaitteistojen kuin data-analyysialgoritmien kehittämisenkin osalta. Pyrimme tutkimuksessani muun muassa ymmärtämään, miten aivoalueet keskustelevat keskenään erilaisissa tilanteissa”, kuvailee Jääskeläinen.

Jääskeläinen uusin tieteellinen yhteistyö Tel Avivissa toimivan IDC Herzliyan tutkijoiden kanssa koskee ihmisryhmien välisiin konflikteihin ja ennakkoluuloihin altistavien aivomekanismien tutkimusta.

Uran käänteitä ja kohokohtia

Jääskeläinen oli Mikko Samsin professuurin viransijaisena Teknillisellä korkeakoululla vuosina 2003-2007. Tutkimukseen löydettiin tuolloin uusi näkökulma: elokuvien näyttäminen koehenkilöille. Elokuvien avulla pystytään muun muassa stimuloimaan tunnereaktioita aivoissa ja selvittämään, miten aivot prosessoivat informaatiota yli ajan. Jääskeläisen tutkimus oli osa viisivuotista aivoAALTO-tutkimuskokonaisuutta.

Ennen viransijaisuutta Jääskeläinen oli Harvardissa tutkimassa ihmisen kuulojärjestelmän toimintaa aivomittausmenetelmillä saatujen tietojen matemaattista yhdistämistä hyödyntämällä.

”Bostonin tiedeyhteisö oli todella vahva. Oli helppoa nousta aivan uudelle tasolle, koska vastaukset tutkimuksen kannalta relevantteihin kysymyksiin löytyivät aina läheltä. Siellä syntyi myös urani ensimmäinen PNAS-julkaisu”, muistelee Jääskeläinen Bostonin-vuosiaan.

Jatko-opinnoissaan Jääskeläinen tutki humalan vaikutusta havainnointikykyyn aivojen herätevastemittauksien avulla, ja väitteli 1,5 vuodessa, ollessaan 22-vuotias.

Jääskeläisen ensikosketus tutkimukseen tuli pro gradu -työn tekemisen myötä vuonna 1993. Työn aiheena oli opioidisalpaajien vaikutus alkoholin juomishimoon. Tätä menetelmää onkin viime vuosina alettu käyttää potilailla.

”Minulla oli suuri kunnia päästä tutkimaan opioidisalpaajien vaikutusta alkoholin juomiseen yhdessä Alkon silloisten tutkimuslaboratorioiden vanhemman tutkijan David Sinclairin kanssa. Hän otti yhden opiskelijan kerrallaan siipiensä suojaan ja toimi väsymättömänä mentorina. Hänellä oli jo pitkä ura ja muutama sata julkaisua takana, ja puhuimme hänen kanssaan tuntikausia tieteestä”, kuvailee Jääskeläinen uransa alkuvaiheita.

Jääskeläinen janosi jo abiturienttivuonna tietoa enemmän kuin lukiokirjat pystyivät tarjoamaan. Hän suorittikin sosiaalipsykologian approbaturin kesäyliopistossa ylioppilaskirjoitusten ohessa, pääsi lukemaan psykologiaa, ja valmistui psykologian maisteriksi pikavauhdilla kahdessa vuodessa.

������ä�پ���ٴDz�:

Iiro Jääskeläinen
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
puh.  050 560 9503

Kuva: Lasse Lecklin