ɫɫ��

Kiertotaloksi nimetty demotalo ei ole ainoastaan helposti purettava, vaan sen kokoaminen ja uudelleenkäyttö on suunniteltu mahdollisimman vähäjätteiseksi ja vähäpäästöiseksi. Talo myös muuntuu vastamaan uutta käyttötarkoitusta kooltaan ja muodoltaan. Rakennus on Suomessa ensimmäinen, jossa viedään suunniteltu purettavaksi -periaate (designed for disassembly, DfD) askelta pidemmälle: aina uudelleenkokoamiseen asti.

Tällä hetkellä vuosittain 41 miljoonaa tonnia eli 38 % kaikesta Suomessa käytetystä materiaalista käytetään rakentamiseen, ja vain murto-osa materiaalista on uudelleenkäytettäviä tai kierrätettyjä.

”Rakentamisen kiertotaloudessa Suomi laahaa Euroopan häntäpäässä. Mikäli haluamme päästä hiilineutraaliustavoitteisiimme ja kohentaa sijoitustamme, meidän pitää ryhtyä puheista tekoihin,” sanoo professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta.

Aalto-yliopiston professorit Matti Kuittinen ja Antti Lehto toimivat hankkeessa asiantuntijoina ja suunnittelutyön ohjaajina. Konseptisuunnitelmaa ovat olleet laatimassa Aallon arkkitehtuurin laitoksen tohtoriopiskelijat Havu Järvelä ja Heljä Nieminen.

Demotalo kiertää ja muuntuu

Uudelleenkoottava talo suunnitellaan, rakennetaan ja puretaan vähintään kahdesti sen lyhyen elinkaaren aikana käyttäen kierrätettyjä tai uudelleenkäytettäviä rakennusmateriaaleja ja niitä edistäviä teknologioita.

”Haluamme todistaa, että uudelleen koottavalla rakennuksella on kilpailukykyistä arvoa, ja ettei se missään nimessä ole vain kasa kertaalleen käytettyjä materiaaleja. Haluamme näyttää, että uudelleen koottava talo voi hyvin toteutettuna olla kaunis ja käytettävä,” kuvailee Robert van den Brink, projektipäällikkö ja tutkija VTT:ltä.

Konseptissa olennaista on, että uudelleen käytettäessä talo muuntuu uuteen käyttötarkoitukseen jopa kokoaan ja muotoaan myöten. Demotalon tarkoitus on risteillä vähintään kahden – mieluusti neljän – kaupungin kautta. Ensimmäisessä kaupungissa rakennus toimii kahvilana ja toisessa toimisto- ja kokoontumistilana. Tila muokkautuu samalla uudenlaiseksi ja kasvaa kooltaan liki kaksinkertaiseksi. Tähän mennessä kaupungeista Espoo osallistui rakennuksen suunnitteluun.

Projektissa tarkastellaan sitä, miten kierrätettyjen materiaalien ja komponenttien arvo muuttuu niiden elinkaaren aikana ja miten ne voivat säilyttää tai jopa lisätä arvoaan uudenlaisissa käyttökohteissa. Tämä voi auttaa kehittämään kiertotaloutta tukevia liiketoimintamalleja ja hinnoittelustrategioita.

Mukaan niin isompia kuin pienempiä yrityksiä sekä julkista rahoitusta

Konseptin julkaisemisen jälkeen VTT aloittaa hankkeen rahoituksen keräämisen. Talo on tarkoitus rahoittaa julkisella ja yksityisellä rahoituksella.

”Julkisen ja yksityisen rahoituksen saaminen mukaan demotalon rakentamiseksi on hankkeen onnistumisen kannalta olennaista. Sillä taataan, että jokainen osallistujayritys on tosissaan ja aidosti mukana kehittämässä uudenlaista liiketoimintaa kiertotalouden ympärille. VTT toimii Suomessa tämän kehityksen puolueettomana katalysaattorina,” avaa Tuija Pakkanen, kestävän rakennetun ympäristön tutkimusteeman vetäjä VTT:ltä.

Hankkeessa mukana olevat yritykset pääsevät testaamaan tuotteitaan, palveluitaan ja materiaalejaan sekä niiden yhteensopivuutta Kiertotalon tarjoamassa yhteisessä testausympäristössä. Jo suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että testaaminen on ketterää, helppoa ja kannattavaa niin pienemmille kuin suuremmille yrityksille. Yritysten ei tarvitse investoida yksittäisiin, kalliisiin testaushankkeisiin, mikä vähentää riskejä ja antaa myös pienemmille toimijoille mahdollisuuden testata tuotteitaan ja kehittää uutta. Hankkeen konseptivaiheessa olivat mukana Peikko Finland, Kiilto Family, Saint-Gobain, Durat, Aulis Lundell Oy, Sweco ja SSAB.

Mikäli rahoitus varmistuu vuoden 2025 aikana, talon rakentaminen alkaa keväällä 2026. Ensimmäisessä kohteessaan talo toimii vuoden, ja toisessa paikassa sen käyttöaika on 1-2 vuotta.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Matti Kuittinen
matti.kuittinen@aalto.fi
+358 50 594 7990

Tuija Pakkanen
tuija.pakkanen@vtt.fi
 +358 50 9132 201