Pikamuodin hinta: 92 miljoonaa tonnia jätettä ja 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa sekä 10 % maailmanlaajuisista päästöistä
Muoti- ja tekstiiliteollisuuden liiketoimintamallin on muututtava perusteellisesti, ja tämä vaatii pikaista luopumista pikamuodista. Vain näin muotialan ja sen toimitusketjujen vastuullisuutta voidaan parantaa pitkäkestoisesti, väittää Kirsi Niinimäki työryhmineen uudessa artikkelissaan Nature Reviews Earth & Environment -julkaisussa. Uusi verkkojulkaisu lanseerattiin vuoden 2020 alussa ja se on osa arvostettua ja perinteistä Nature-پپٳä.
Muotiteollisuus on ilmailun jälkeen toiseksi suurin teollinen saastuttaja ja vastaa yksin kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Ala kasvaa, vaikka tietoisuus sen ympäristövaikutuksista leviää. Suurelta osin alan kasvu nojaa pikamuotiin, joka on riippuvaista halpatuotannosta ja tuotteiden lyhyestä elinkaaresta.
Artikkelissaan kirjoittajat kuvaavat muotiteollisuuden tuotantoketjuihin liittyviä, haitallisia ympäristövaikutuksia — tuotannosta kulutukseen saakka. Näihin lukeutuvat vedenkäyttöön, kemikaaleihin, hiilidioksidipäästöihin ja tekstiilijätteeseen liittyvät ongelmat. Ala tuottaa esimerkiksi yli 92 miljoonaa tonnia jätettä ja kuluttaa 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa, ja ongelmat keskittyvät suurimmaksi osaksi kehittyviin maihin. Nämä vaikutukset tarkoittavat yksiselitteisesti, että ala tarvitsee merkittävää muutosta vastuullisempaan suuntaan. Muutokset voisivat tarkoittaa mm. tuotannon yleistä hidastamista sekä vastuullisten käytäntöjen haltuunottoa koko tuotantoketjussa.
“Hidas muoti on tulevaisuutta”, sanoo Kirsi Niinimäki. “Tarvitsemme laajaa ymmärrystä siitä, miten voimme tehdä systeemisen muutoksen. Tämä vaatii luovaa ajattelua ja yhteistyötä kaikkien sidosryhmien välillä — niin suunnittelijoiden, tuottajien kuin kuluttajienkin.”
Tekstiiliteollisuuden tulee panostaa puhtaaseen teknologiaan ja uudenlaisiin, vastuullisuuteen nojaaviin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia. Kirjoittajien mukaan kuluttajilla on yhtä lailla merkittävä rooli muutoksen tekijöinä, sillä kulutustottumuksiamme on pakko muuttaa kestävämmiksi. Se tarkoittaa, että meidän kaikkien tulee olla valmiita maksamaan korkeampaa hintaa ympäristöystävällisemmin valmistetuista tuotteista.
Artikkeli:
Niinimäki, K. Peters, G., Dahlbo, H., Perry, P., Rissanen, T. and Gwilt, A. (2020) The environmental price of fast fashion. Nature Reviews; Earth and Environment
äپٴᲹ:
Kirsi Niinimäki, kirsi.niinimaki@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Merkittävä EU-rahoitus kahdelle Unite! Seed Fund -hankkeelle, joissa Aalto on mukana
Kaksi arvostettua EU-rahoitusta on myönnetty hankkeille, joita on alun perin tuettu Unite! Seed Fund -rahoituksella. Aalto-yliopisto on mukana molemmissa hankkeissa.
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.