Palvelumuotoilua kolmesta kulmasta: opiskelijat tutkivat Sipoon kunnan työllistymispalveluita
Aalto Thesis yhdistää eri alojen opiskelijoita haastepohjaisiin projekteihin, joissa opiskelijat tekevät maisterin opinnäytetyönsä partnerin antaman aiheen pohjalta. Sipoon kunta tarjosi yhtenä vuoden 2020 Aalto Thesis -partnerina laajan haasteen tutkittavaksi. Kunta kokee työllisyyspalveluiden olevan sekava “tukiviidakko”, jonne eksyvät ä työttömät työnhakijat että alan ammattilaiset.
“Halusimme vahvistaa Sipoon kunnan työllistymispalveluiden asiakaslähtöisyyttä”, kertoo Sipoon kunnan työllisyyspäällikkö Lassi Puonti. “Olimme havainneet arjessamme aidon haasteen, kun työ ei löydä tekijäänsä ja tekijä ei löydä työtä ja siksi ehdotimme yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.”
Projektissa mukana olleet opiskelijat Lauri Sulanto, Riina Ruus-Prato ä Aleksi O’Connor lähestyivät palvelumuotoilun haastetta kolmesta eri näkökulmasta. Creative Sustainability in Design -maisteriohjelmassa opiskeleva Riina Ruus-Prato tutki, miten muotoilulla voidaan edistää työllisyyspalveluiden toiminnan asiakaslähtöisyyttä. Aleksi O’Connor Information Networks -maisteriohjemasta selvitti työttömän työnhakijan asiakaspolkua Customer Journey Map -menetelmän avulla, ja Entrepreneurship and Innovation Management -ohjelmassa opiskeleva Lauri Sulanto keskittyi palvelumuotoilun hyödyntämisen mahdollistajiin ja haasteisiin julkisorganisaatiossa.
Kiinnostus urasta palvelumuotoilun parissa ä työskentelyyn julkisella sektorilla yhdistää opiskelijatiimiä. “Haluan tehdä työkseni palvelumuotoilua julkisella sektorilla, joten oli kiva nähdä konkreettisesti julkisorganisaation toimintaa”, kertoo Riina Ruus-Prato. “Projektissa tuli myös hyvin ilmi julkissektorin erilaiset haasteet, jotka ovat jopa vaikeampia kuin yksityisellä sektorilla”, jatkaa Aleksi O’Connor.
Lassi Puonti, työllisyyspäällikkö, Sipoon kunta۳ٱٲö antoi tutkimusperustaista tietoa työvoimapoliittisen ohjelmamme tekoon.
۳ٱٲön tuloksena tietoa asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi
Projektin yhtenä lopputuloksena Sipoon kunnasta opiskelijat tunnistivat useita palvelumuotoilun käyttöä edistäviä ominaisuuksia. Kunta on opiskelijoiden tutkimusten perusteella yhteistyökeskeinen, matalahierarkinen ja uusille ideoille avoin organisaatio, joka haluaa toimia aidosti asiakaslähtöisesti.
“Organisaatiotasolla Sipoon kunta sopii erinomaisesti palvelumuotoiluprosessiin! Sipoolla on erittäin hyvät resurssit tarjota paikallisia palveluita,” kertoo Lauri Sulanto.
Opiskelijat määrittelivät tutkimuksissa työttömän työnhakijan palvelupolun ja kontaktipisteet eri työllisyyspalveluiden kanssa. Opiskelijat havaitsivat, että aineistossa korostui työnhakijoiden tarve fyysisille tapaamisille. Opinnäytetöiden mukaan työttömien työnhakijoiden toiveena oli saada säännöllisiä kohtaamisia, aitoa tukea ä tietoa eri mahdollisuuksista selkokielisenä materiaalina. Projektin tulosten mukaan riskinä oli, että työnhakija katoaa järjestelmään.
Opiskelijat pääsivät pandemian sallimissa puitteissa järjestämään työpajoja ä haastatteluita Sipoon kunnan työllisyyspalveluiden henkilöstölle että työnhakijoille.
“Välillä virkamies luulee olevansa asiakkaan asiantuntija. Työpajatyöskentelyssä osallistetaan asiakkaat mukaan, mikä on aina hyvä asia!” toteaa Lassi Puonti.
Muotoiluajattelun omaksumiseksi opiskelijatiimi kannustaa Sipoon kuntaa osallistamaan koko organisaation mukaan prosessiin, kuuntelemaan systemaattisesti asiakkaita ä sanoittamaan omaa toimintaansa asiakkaan saaman arvon kautta.
“۳ٱٲö antoi tutkimusperustaista tietoa työvoimapoliittisen ohjelmamme tekoon”, kertoo Lassi Puonti.
Opiskelijatiimi esitteli etäyhteyksien välityksellä töidensä tulokset ä suositukset Sipoolle projektin loppuesityksessä 19. marraskuuta.
Aleksi O’Connorin työtä valvoi professori Marko Nieminen ja Lauri Sulannon työtä ohjasi professori Teemu Kautonen. Riina Ruus-Praton työtä valvoi dosentti Eeva Berglund ja ohjasi tohtorikoulutettava Annukka Svanda.
Lisätietoja yhteistyöstä:
Lue lisää ohjelmasta
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden ä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.