É«É«À²

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat toteuttivat Helsingissä sijaitsevassa Tietotekniikan tutkimuslaitoksessa HIIT:issa yhteisen tutkimuksen, jossa he selvittivät matkapuhelimen tärinän kaltaisen etäkosketuksen vaikutusta anteliaisuuteen. Tutkijat havaitsivat, että kosketuksen kokeminen ei yksinkertaiseen ääneen verrattuna juurikaan vaikuta ihmisen anteliaisuuteen. Kosketuksen ja anteliaisuuden välistä positiivista korrelaatiota havaittiin ainoastaan toisilleen vieraiden henkilöiden välisessä taloudellisessa toiminnassa.

Tutkimus kyseenalaistaa 1980-luvulla tehdyn edellisen tutkimuksen, joka osoitti, että asiakasta koskettavat tarjoilijat saivat usein suurempia tippejä. "Panimme merkille, että kosketuksen seurauksena hyväksyttiin epäreilumpia tarjouksia, mutta vaikutus oli pieni ja sitä oli mahdoton erottaa äänen kuulemisesta", kertoo tohtori Michiel Spapé Aalto-yliopistosta.

Tulokset osoittavat, että pelkkä kosketus ei tee ihmisistä anteliaampia, sillä kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta. "Havaitsimme, että kosketuksen suotuisa vaikutus riippuu siitä, kuinka ihmiset tulkitsevat kosketuksen", lisää Michiel Spapé. "Tutkiessamme tarkemmin ehdottajien ja vastaajien aiempaa suhdetta havaitsimme, että kosketuksen vaikutukset olivat positiivisia ainoastaan toisilleen tuntemattomien henkilöiden kesken. Ystävien välinen kosketus, jota seuraa epäreilu tarjous, voisi näin ollen todellisuudessa pahentaa tilannetta."

Päätyäkseen näihin johtopäätöksiin tutkijat laittoivat osallistujat pelaamaan taloudellista päätöksentekopeliä samalla kun osallistujien aivosähkökäyriä mitattiin elektroenkefalografian avulla. Ultimatum-pelissä yksi henkilö ehdotti itsensä ja toisen henkilön (vastaajan) kesken jaettavaa rahalahjaa. Vastaaja saattoi suostua lahjaan – jolloin kukin henkilö sai oman osuutensa, tai kieltäytyä siitä – jolloin kukaan ei saanut mitään. Usein havaittiin, että jos ehdottaja teki epäreilun tarjouksen, vastaaja saattoi joskus hylätä sen, vaikka hän ei olisi hyötynyt tarjouksen hylkäämisestä mitenkään. Erotuksena tässä pelissä oli se, että ehdottajat saivat yhdistää tarjouksiinsa mahdollisuuden kommunikoida kosketuksen (välitettiin etäältä tärisevillä laitteilla) tai yksinkertaisen äänen (kaiuttimen kautta) välityksellä. Osallistujat eivät kuitenkaan tienneet, että kyse oli valekommunikoinnista: tarjoukset, ylimääräiset stimulaatiot ja hyväksyminen olivat kaikki satunnaistettuja.

Yhteisen kansanperinteen mukaan myyttiselle kuninkaalle Midakselle oli annettu kyky muuttaa kullaksi kaikki mihin hän koski. Tästä legendasta on peräisin sanonta "Midaksen kosketus", joka usein yhdistetään kaikessa toiminnassaan taloudellisesti menestyviin ihmisiin. "Tutkimuksen tulosten perusteella voimme sanoa, ettei legenda Midaksen kosketuksesta lopulta olekaan niin kultainen", sanoo Michiel Spapé.

Spapé, M. M., Hoggan, E. I., Jacucci, G., & Ravaja, N. (2014). The meaning of the virtual Midas touch: An ERP study in economic decision making. Psychophysiology, in press. doi:10.1111/psyp.12361 on Tietotekniikan tutkimuslaitoksessa HIIT:issa työskentelevän tohtorin Michiel Sovijärvi-Spapén (synt. Spapé) yhteistyössä Aalto Science Institute -yksikössä työskentelevän tohtorin Eve Hoggan, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professorin Giulio Jacuccin ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen professorin Niklas Ravajan tekemä yhteistutkimus.

 Lisätietoja löytyy osoitteesta