É«É«À²

Kampusaluetta asutetaan ja samalla tiivistetään vuonna 2016 avattavan metroaseman läheisyyteen. Alueen kehittämisen vahvana ajurina on energiaomavaraisuus ja päästöttömyys.

Otaniemestä halutaan aito ja elävä kaupunkikeskus, ja sen saavuttamiseksi yhteistyötä tehdään tiiviisti Espoon kaupungin sekä useiden yliopistojen ja yritysten kanssa. Muutosten myllerryksessä Alvar Aallon asemakaavoittama nykyisen kampuksen ydinosa jää ennalleen, mutta sen reuna-alueille rakennetaan asuntoja sekä opiskelijoille että muillekin kaupunkilaisille. Otaniemeen odotetaan 7 500 uutta asukasta, joita kannustetaan uusilla liikennejärjestelyillä autottomuuteen, julkisen liikenteen käyttöön sekä jalankulkuun ja pyöräilyyn.

- Otaniemestä on puuttunut ihmisten kohtaamistila. Nyt sellaiseksi muodostuu metroaseman ja uuden kampuksen Väre-rakennuksen sekä nykyisen Kandidaattikeskuksen välille rakentuva aukio. Voimakas ja näkyvä teko autottoman kampuksen puolesta on Otaniementien katkaisu Otakaari 1:n Kandidaattikeskuksen kohdalta ja syntyvän tilan muuttaminen kävelyalueeksi, kertoo Aalto-yliopiston vararehtori Antti Ahlava.

Kaiken rakentamisen keskellä yliopiston omien tilojen määrää voidaan vähentää jopa 25 prosentilla, kun tilojen käyttöä tehostetaan ja monipuolistetaan.

400 aurinkopaneelia käyttöön lokakuussa

Kampusalueella energiaa tuotetaan jatkossa yhä enemmän auringosta, tuulesta ja syvällä maan uumenissa olevasta lämmöstä. Tärkeää päästöttömien energiavaihtojen tarkastelussa on ollut Espoon kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö, jonka avulla on päästy rakennus kerrallaan tarkastelemaan vaihtoehtoisia energiaratkaisuja.

Tähän mennessä laajamittaisin aurinkoenergiaratkaisu Otaniemessä on Maarintalon katolle asennettu aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkovoimala koostuu noin neljästäsadasta aurinkopaneelista, ja sen arvioitu vuosituotanto on 90 MWh. Maarintalon aurinkosähkön tuotanto alkaa lokakuussa. Myös Dipolin katolle on tulossa aurinkopaneelit.

³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âössä energiayhtiöiden kanssa toteutettava geotermisen voimalan hanke porautuu seitsemän kilometrin syvyyteen Espoon kallioperään. Tarkoitus on kuumentaa alas syötettyä vettä geolämmön avulla ja nostaa kuuma vesi rinnakkaista reikää pitkin ylös ja syöttää syntynyt lämpö kaukolämpöverkkoon. Kyseessä on Suomen ensimmäinen geotermisellä energialla toimiva teollisen mittakaavan pilottilämpölaitos, jolla tavoitellaan jopa 40 MW tehoa. Kun lämpölaitos valmistuu vuonna 2017, on sen tarkoitus tuottaa 10 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Kuva: Mikko Raskinen