É«É«À²

Sairaalahankkeen tilasuunnittelun projektipäällikkönä toimii Aalto-yliopiston tohtoriopiskelija, arkkitehti Jonna Taegen.

Vuonna 1954 rakennettu Keski-Suomen keskussairaala on yksi Suomen ensimmäisistä keskussairaaloista. Etäisyydet toiminnallisten yksiköiden välillä ovat kasvaneet ja vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat lisääntyneet, kun sairaalarakennusta on jouduttu laajentamaan pala palalta. °Õ²âö³Ù±ð°ù±¹±ð²â²õlaitoksen vuonna 2011 tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että 60 prosenttia sairaalan tiloista on kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa.

– Koska näin suuren rakennuksen korjaaminen on mahdotonta väistötilojen puutteen vuoksi, sairaanhoitopiirin valtuusto teki päätöksen uuden sairaalan rakentamisesta. Uusi sairaala -hankkeen myötä sairaalan tilat ja toiminta saadaan optimoitua ja käyttökustannuksia säästettyä, Jonna Taegen kertoo.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Uusi sairaala -hanke käynnistettiin hankesuunnittelulla vuonna 2012 ja on nyt edennyt luonnossuunnitteluvaiheeseen. Uuden sairaalarakennuksen tiloja ja toimintamalleja kehitetään yhdessä lääkäreiden, hoitajien, tukipalveluiden ja johdon edustajien, kokemusasiantuntijoiden ja arkkitehtien kanssa. Kokemusasiantuntijat edustavat asiakkaiden ja potilaiden näkökulmaa.

– Moniammatillinen yhteistyö on tuonut uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja käynnissä olevaan suunnitteluvaiheeseen. Osallistavassa suunnittelussa lopputulos ei ole ennalta määriteltävissä, vaan se syntyy suunnitteluprosessin aikana. Suunnittelu on yhteinen oppimisprosessi, jonka kautta saavutetaan uusia toiminnallisia tilaratkaisuja, Taegen kuvaa.

Uuden keskussairaalan rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2016, ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2020.

Suunnitteluprosessia kehitetään tutkimuksen avulla

Uusi sairaala -hanke on myös osa Taegenin väitöstutkimusta, jossa hän tutkii uuden sairaalan suunnitteluprosessin etenemistä toimintakonseptista aina valmiisiin tiloihin asti. Toimintatutkimuksena toteutettavan suunnittelutyön tavoitteena on kehittää potilaan hoitoprosessia ja sen edellyttämiä tiloja toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun lisäämiseksi.

– Keskeistä toimintatutkimuksessa on se, että käyttäjät eli potilaat ja henkilöstö osallistetaan aktiivisesti suunnittelutyöhön sen eri vaiheissa. Käyttäjille esitellään suunnittelun aikana erilaisia innovatiivisia toiminta- ja tilamalleja, jotka palvelevat tulevaisuudessa paremmin potilaslähtöistä hoitoa, Taegen sanoo.

Työn alla olevan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä.

– Samoja suunnitteluprosessin hallintaan liittyviä periaatteita voidaan käyttää niin suurempien alueellisten palveluverkostojen kuin pienempien osakokonaisuuksienkin hallinnassa.

Teksti: Noora Happonen