ɫɫ��

Tuomaristolla oli vaativa tehtävä kaikkien kolmenkymmenen työn arvioimisessa.

Tämä toimii –teknologiakilpailun lelut ja laitteet oli saatu pärisemään ja värisemään ja ne ilahduttivat monipuolisuudellaan ja teknisillä ominaisuuksillaan. Aluekilpailun A- ja B- sarjassa oli mukana yhteensä 30 koululaisryhmää alakoulun 4.-6. luokkalaisia. Kummastakin ryhmästä valittiin yksi joukkue toukokuussa Helsingin Kaapelitehtaalla pidettävään loppukilpailuun.

Uudenmaan kilpailun järjestivät LUMA-keskus Aalto ja Helsingin yliopiston LUMA-keskus yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa.

Tämä toimii –kisassa mallinnetaan leluja oikean insinöörityön tavoin

Jännitys ja innostuneisuus tiivistyi Metropolian isossa auditoriossa, kun alakoululaiset odottivat päivän alkamista. Huolellisesti suunnitellut, valmistetut ja rakennetut tuotokset oli ensimmäisenä aamusta viety omille arviointipisteilleen.

Metropolian tieto- ja viestintätekniikan osaamisalueen päällikkö Janne Salonen toivotti avauksessaan koululaisryhmät tervetulleeksi tapahtumaan.

–Näiden töiden rakentamisessa toimitaan samalla tavalla kuin oikeassakin insinöörityössä: Tehdään demo, testataan, saadaan tulos, ja parannellaan tuotetta eri työvaiheista saadun tiedon perusteella.

Voitokkaat lelut luovia ja kierrätysteema vahvasti esillä

Tänä vuonna teknologiakilpailun teemana oli kierrätys. Kilpailua varten suunnitellut lelut olivat omaperäisiä ja teknisesti taitavasti rakennettu. Kaikilla koululaisryhmillä on käytössään sama materiaalipaketti. Paketista löytyi mm. pullonkorkkeja, margariinipaketti, askarteluhelmiä, pienoissähkömoottori ja kytkimiä. Näistä oli saatu rakennettua mm. biljardipelejä, saippuakuplakone ja lentävä hyrrä.

Kierrätysmateriaaleja oli hyödynnetty kekseliäästi ja esimerkiksi pelinappuloiden säilytyspussit oli tehty farkkujen takataskuista, cd-levyjä käytetty lelujen koristelussa, tai hyödynnetty kouluista löydettyjä remonttimateriaaleja. Ideapaljoudesta oli löydetty toimivimmat ja suunnittelu- ja valmistusprosessit dokumentoitu huolellisesti päiväkirjoihin. Idean syntymisen vakuutettiin olleen helppoa.

–Se vain tuli jostain, todettiin useammassa ryhmässä.

Seuraavan vaiheen, eli toteutuksen kanssa, oli kuitenkin painiskeltu. Esimerkiksi mekanisoidun norsun rautalankaiset jalat jouduttiin testauksen jälkeen kääntämään sisäänpäin, koska muuten lelua ei olisi saatu liikkumaan.

Keravan Savion koulu ja heidän työnsä ”Sarjalaukaus”

Tuusulan Kirkonkylän koulun ”Ekokeskus”

Aluekilpailusta pääsi finaaliin kaksi työtä: Tuusulan Kirkonkylän koulun ”Ekokeskus” ja Keravan Savion koulun ”Sarjalaukaus”.

Tiukan valinnan edessä ollut tuomaristo perusteli ratkaisuaan seuraavasti:

Molemmissa ryhmissä töitä esiteltiin innostuneesti ja aktiivisesti. Kierrätysmateriaaleja oli hyödynnetty monipuolisesti ja työt olivat viimeisteltyjä. Työt olivat vahvoja kaikilla arviointikriteereillä tarkasteltuina. Niissä oli parhaiten otettu huomioon lelun toimivuus, leikittävyys, kierrätysmateriaalin käyttö luovalla tavalla sekä lelun mainos ja projektin etenemisen kuvaus.

Leluihin oli suunnitteilla myös jatkokehitystä loppukilpailua varten.

Teksti ja kuvat: Annika Artimo

(luma.aalto.fi)

---

Uudenmaan kilpailun järjestivät LUMA-keskus Aalto ja Helsingin yliopiston LUMA-keskus yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa.

Tämä toimii -kilpailun toteuttaa valtakunnallisesti LUMA-keskus Suomi, marraskuussa 2013 perustettu suomalaisten yliopistojen LUMA-keskusten katto-organisaatio. LUMA-keskus Suomi on myös kilpailun päärahoittaja. Kilpailua koordinoi Tampereen LUMATE-keskus.

Tämä toimii -loppukilpailu pidetään Kaapelitehtaalla Helsingissä Toukokuussa.