Miten Runebergin ura eteni? Kuka suvustani meni ensimmäisenä yliopistoon? Akatemiasampo kaivaa vastaukset valtavasta datamäärästä
Runebergin päivänä perjantaina 5. helmikuuta julkaistaan uusi, avoimen datan palvelu Akatemiasampo.fi, joka kokoaa yhteen valtavan määrän tietoa yliopisto-opiskelijoiksi vuosina 1640-1899 kirjautuneista suomalaisista. Palvelun ovat kehittäneet Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n tutkijat.
Akatemiasammon keskeisimpänä aineistona ovat Turun akatemian ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelit, joissa on tieto kaikista Suomessa yliopistoon tuona ajanjaksona kirjautuneista henkilöistä. Turun akatemia, josta Suomen itsenäistyttyä tuli Helsingin yliopisto, oli vuoteen 1909 asti Suomen ainoa yliopisto. Aineistoa on täydennetty tiedoilla ylioppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista, esimerkiksi sukulaissuhteista, työurista ja ammateista.
Akatemiasammossa on oma “kotisivu” jokaiselle 28 000 matrikkeleissa luetellulle henkilölle. Lisäksi teksteistä on tunnistettu noin 50 000 muuta henkilöä.
Kotisivulle on kerätty henkilön elämäkerralliset tiedot, ja kaikki häneen liittyvät tiedonmuruset on linkitetty yhteen. Dataa on myös linkitetty ulkoisiin aineistoihin, kuten Biografiasampoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäkertakokoelmiin sekä Wikidataan.
Akatemiasammosta löytyy kattavasti tietoa monista merkkihenkilöistä ja edelläkävijöistä, kuten kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergistä, äää Jean Sibeliuksesta, presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimistä, Suomen historian isäksi kutsutusta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanista ja sekä uraa tutkijana, päätoimittajana ja poliittisena vaikuttajana tehneestä Tekla Hultinista, joka oli myös ensimmäinen filosofian tohtoriksi väitellyt nainen Suomessa. Kaikkiaan tietoa löytyy 521 yliopistoon kirjautuneesta naisesta, kuten Pohjoismaiden ensimmäisestä naispuolisesta ylioppilaasta Marie Tschetschulinista sekä Suomen ensimmäisestä filosofian kandidaatin tutkinnon suorittaneesta naisesta Emma Irene Åströmistä .
Akatemiasammon tekninen innovaatio ovat semanttisen webin teknologiat. Semanttinen web on tietokoneiden tarpeisiin, internetin sisään syntynyt dataverkko, jossa tiedot linkittyvät toisiinsa. Ideana on, että tietokone ymmärtää semanttista verkkoa - ihminen puolestaan ymmärtää ja käyttää koneen semanttisen verkon avulla luomia verkkosivuja.
Sama teknologia on aiemmin julkaistujen Sampo-portaalien, kuten Sotasammon ja Biografiasammon, taustalla.
“Akatemiasammon teknisenä uutuutena on muun muassa oppivan tekoälyn käyttäminen ihmisten välisten suhteiden selvittämisessä ja uudenlaiset verkostoanalyysit”, Aalto-yliopiston professori ja HELDIG:n johtaja Eero Hyvönen sanoo.
Palvelussa on älykkäät haku- ja selailutoiminnot, joihin on liitetty data-analyyttisia työkaluja sekä datan visualisointeja verkostoina, tilastoina, erilaisina graafeina ja karttoina. Käyttäjät voivat siis hyödyntää ja visualisoida dataa helposti ilman, että heidän täytyy opetella monimutkaisia data-analyyttisia työkaluja.
Alla olevassa kuvassa on visualisoitu Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) akateemista verkostoa, jollaisen saa luotua muutamalla klikkauksella.
Humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden yhteisponnistus
Akatemiasammon taustalla on humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden vuosien ponnistus. Käsin kirjoitettujen matrikkeleiden digitointi, translitterointi ja täydentäminen pitkälti käsityönä oli noin kymmenen henkilötyövuoden urakka, jota vetivät Yrjö Kotivuori Kansallisarkistosta ja Veli-Matti Autio Helsingin yliopiston arkistosta. Sen jälkeen tietotekniikan tutkijat loivat tietokoneella semanttisen verkon, julkaisivat verkon avoimena linkitetyn datan datapalveluna kaikkien käytettäväksi ja toteuttivat siihen perustuvan Akatemiasampo-palvelun.
Akatemiasampoa voivat hyödyntää niin tutkijat kuin historiasta kiinnostuneet kansalaiset. Kaikille avoimessa julkistustilaisuudessa esitellään muun muassa sitä, miten Akatemiasampo auttaa historioitsijoita ja sukututkijoita.
Akatemiasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:in ja Helsingin yliopiston arkiston ja kirjaamon Arkin kanssa. Järjestelmä kuuluu digitaalisten ihmistieteiden linkitetyn avoimen datan infrastruktuuriin Suomessa (LODI4DH), joka on osa Suomen Akatemian tiekartalla olevaa digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuuria.
Julkistustilaisuus Zoomissa on perjantaina 5.2.2021 13:00-15:00: .
äپٴᲹ
Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG
Puh 050 384 1618
eero.hyvonen@aalto.fi
- Akatemiasampo löytyy 5.2. alkaen osoitteesta
- Akatemiasampo-hankkeen kotisivu:
- Esittelyvideo englanniksi:
- Tietoa eri Sampo-portaaleista:
Lue lisää uutisia
Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan
Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla
۳ٱٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi
Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.