ɫɫ

Uutiset

Miten megatrendit näkyvät alue- ja yhdyskuntarakenteessa?

PERUS-SKENE-hankkeen ensimmäisessä työpajassa syvennyttiin megatrendeihin, muutosilmiöihin ja niiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisiin vaikutuksiin.
PERUS-SKENE-hankkeen logo.

PERUS-SKENE-hankkeen ensimmäinen työpaja järjestettiin etäyhteyksin 28.5.2021 kello 9-12.30 teemalla ”Alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosvoimat ja -ilmiöt ”. Työpajassa noin 60 alan asiantuntijaa kokoontui yhteen tunnistamaan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen vaikuttavia muutosilmiöitä, hahmottamaan kehityspolkuja sekä vaikuttamaan hankkeen suuntaan. Hankkeessa järjestetään 4 työpajaa, joista tämä oli ensimmäinen.

Ennen työpajatyöskentelyä kuulimme alustuksia aiheesta. Tilaisuuden avasi hankkeenohjausryhmän puheenjohtaja Timo Turunen, minkä jälkeen hankkeen johtaja, professori Raine Mäntysalo Aalto-yliopistosta esitteli hanketta ja johdatteli työpajatyöskentelyyn. Päivän teemoja alusti Ville Helminen SYKE:stä, joka kertoi aluerakenteen ennakoinnin historiasta, ja Matti Sahlberg, joka avasi alue- ja yhdyskuntarakenteellisesti merkittäviä muutosilmiöitä megatrendien takana. Lisäksi Christopher Rowley Sitrasta piti keynote-puheen megatrendeistä ja niiden merkityksestä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksessä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopistonlehtori Hanna Mattila Aalto-yliopistosta. 

Työpajassa pureuduttiin megatrendien takana vaikuttavien muutosvoimien alue- ja yhdyskuntarakenteellisiin vaikutuksiin kolmen tehtävän kautta. Ensimmäisessä tehtävässä tunnistettiin, minkälaisina vaikutuksina megatrendit ja muutosilmiöt ilmenevät alue- ja yhdyskuntarakenteessa. Toisessa tehtävässä tunnistettuja megatrendien ja muutosilmiöiden vaikutuksia tarkasteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen fyysisen, toiminnallisen ja informaatiorakenteen kautta. Tavoitteena oli tunnistaa, kuinka vaikutukset ilmenevät erilaisissa rakenteissa. Kolmannessa tehtävässä havaittuja vaikutuksia konkretisoitiin tunnistamalla, missä ne ilmenevät ajallisesti ja maantieteellisesti.

Työpajan tulokset toimivat syötteenä hankkeen tulevalle työlle ja seuraavalle työpajalle, joka järjestetään 7.9. klo 12.30-16. Seuraavan työpajan teemana on alue- ja yhdyskuntarakenteen perusura. Työpajassa arvioidaan ja kehitetään perusuran keskeisiä elementtejä, alueellista sisältöä, polkuriippuvuuksia, kuvaustapoja, epävarmuuksien huomioon ottamista ja hyödyntämistä.

Lisätietoa hankkeesta sen internet-sivuilla.

Työpajatyöskentelyn yhteenveto ja esiintyjien diaesitykset:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Joukko osallistujia istuu moderneissa tiloissa pöytien ympärillä; jotkut pitävät papereita ja keskustelevat. Kuva EDI-työpajasta kesäkuussa 2025.
Yliopisto Julkaistu:

Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Kaksi kuulokkeita käyttävää henkilöä istuu työpöydän ääressä ison näytön edessä hämärässä toimistossa.
۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Networking Hub käynnistyy – vaihda parhaita käytäntöjä ja opi kollegoilta eri puolilta Eurooppaa

Unite! Networking Hub järjestetään verkossa joka kuukauden kolmantena tiistaina, ja se on suunnattu Unite!-yliopistojen akateemiselle ja hallintohenkilöstölle.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.