ɫɫ

Uutiset

Miten kouluttaa ongelmanratkaisijoita? Uusi raportti valottaa parhaita käytäntöjä

Aalto Design Factoryn raportti korostaa koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä, reaalimaailman haasteisiin tarttumista ja erilaisten toimijoiden yhteistyötä.
Nainen ja mies katsovat ylöspäin
Kuva: George Atanassov/ Aalto-yliopisto

Luovuus ja ongelmanratkaisukyky ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä nykyisessä  innovaatiovetoisessa taloudessa – oli kyse sitten organisaation tavoitteista tai kansallisesta menestyksestä. Maailman talousfoorumin tuoreessa tutkimuksessa luovuuden kasvava merkitys huipputaitona korostui, mutta monet johtajat raportoivat, että heillä on vaikeuksia löytää luovia ja innovaatiokykyisiä osaajia. Koulutus pyrkii vastaamaan tähän kysyntään dynaamisilla oppimismenetelmillä.

Aalto-yliopiston Design Factory selvitti, miten oppilaitokset ympäri maailmaa toteuttavat ongelma-, suunnittelu- ja projektipohjaista oppimista. Tutkijoiden raportissa tarkastellaan erilaisia tapoja, joilla tuetaan monialaista oppimista ja käytännönläheistä luomista. Lähestymistavat rohkaisevat opiskelijoita tarttumaan reaalimaailman haasteisiin, tekemään yhteistyötä ja tutkimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, mikä luo perustan kestävälle ja luovalle ongelmanratkaisulle. Raportti perustuu 33 Design Factoryn 54 opettajan haastatteluihin. 

”Projektipohjainen oppiminen edellyttää synergian löytämistä useiden eri sidosryhmien välillä – eri alojen opettajista ja opiskelijoista ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin. Oppiminen muiden luovista ratkaisuista voi auttaa opettajia eri intressien yhteensovittamisessa”, sanoo Tua Björklund, Design Factoryn johtaja.

Educating for Innovation -raportti tarjoaa opettajille kattavan oppaan oppimiskokemusten räätälöintiin. Siinä käsitellään menetelmiä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden sitouttamiseksi, tehokkaan tiimityön helpottamiseksi ja tiimikriisien käsittelemiseksi, oppilaita tukevaa yhteisöä edistäen. Raportti sisältää näkemyksiä opiskelijatiimien muodostamisesta, ohjaavien normien laatimisesta ja käytännön vinkkejä yhteisopettajuuteen, joten se on arvokas apuväline kaikille, jotka haluavat parantaa yhteistyötä ja innovointia koulutuksessa.

”Vaikka mikään yksittäinen ratkaisu ei sovi kaikille, Educating for Innovation -raportti tarjoaa vertailukohdan tehokkaista käytännöistä eri puolilta maailmaa. Jakamalla näitä näkemyksiä pyrimme innostamaan opettajia kehittämään innovaatiotaitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa”, Björklund sanoo.

Raportti on ladattavissa . 

Kuva raportin sivuista
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.