ɫɫ��

Kun Jouko Kinnari aloitti väitöstutkimuksen Saabin palkkalistoilla tammikuussa 2019, konkreettinen tutkimuskysymys ei ollut vielä selvillä. Keskustelujen ja selvitystyön jälkeen aiheeksi valikoitui miehittämättömien lennokkien lokalisointi eli paikallistaminen. Tutkimuksessa syntyvää tietoa voi hyödyntää yleisemmin robotiikassa, missä lokalisointi on tärkeää. Esimerkkinä robotista käy myös automaattinen auto, joka ajaa ilman kuljettajaa rakennusten välissä.

Uutena asiana kartan ja kamerakuvan yhdistäminen

GPS-vastaanotin on tuttu kaikille. Avaruudessa olevat satelliitit lähettävät radiosignaaleja kännykkääsi, jonka karttasovellus kertoo sinulle, missä olet. Kinnarin työn tavoitteena on rakentaa samanlainen toiminallisuus mutta ilman satelliittipaikannusjärjestelmää.

”Kriisitilanteissa satelliittipaikannusjärjestelmiä häiritään tai sitä ei ole saatavilla, jolloin sijainti pitää selvittää muulla tavalla.”

Kinnari kertoo, että aihetta eli paikannusta on tutkittu paljon. Dronessa on anturit, joilla laite saa tietoa liikkeistään. Kameran lisäksi dronessa on kompassi, kiihtyvyys-, paine- ja kulmanopeusanturi.

”Uutta tutkimuksessani on karttatiedon ja dronen välittämän tiedon yhdistäminen tavalla, joka toimii hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Pyrin liittämään dronen kameran kuvan ja karttakuvan toisiinsa. Näin saan arvion, missä drone lentää.”

Väitöstyö tuo innovaatioita yritykseen

Jouko Kinnari työskenteli kymmenen vuotta tuotekehityksen parissa teollisuudessa ennen nykyistä työtään. Saabille hän päätyi, koska hän on kiinnostunut siitä, miten tutkimus voi toimia yhtenä keinona innovaatioiden tuottamisessa. Väitöstutkimus voi mahdollistaa täysin uusien innovaatioiden tuomisen yritykseen.

Tutkimusryhmä puolestaan hyötyy, kun saa jäseneksi tuotekehityksessä työskennelleen.

”Sillä voi olla iso arvo, jos pystyy tuomaan omaa kokemustaan aihepiiristä tutkimusryhmään.”

Saabilla on Kinnarin mukaan hyvin ymmärretty tutkimuksen tekemiseen liittyvän epävarmuuden eri puolet. Kohdennettu tutkimus on hänen mielestään yksi niistä instrumenteista, joilla yritys voi pyrkiä tuomaan innovaatioita omaan tuotetarjoamaansa. Samalla henkilöstön teknologiaosaaminen kasvaa.

”Tutkimukseen investoimiseen sisältyy riskiä; tutkimuksessa ei pystytä kovin tarkasti ennustamaan, millaisia lopputuloksia saadaan ja milloin. Toisaalta riski on myös positiivinen. Tutkimustyö voi tuoda yrityksen osaamisen jonkin avainteknologian aallonharjalle aivan sen syntyvaiheessa. Tällöin yritys voi saada merkittävää kilpailuetua.”

Tuotekehityksessä ja tutkimusmaailmassa on Kinnarin mielestä yksi selkeä eroavaisuus. Tutkimuksessa ei riitä, että ratkaisee jonkun pulman hyvin, vaan tutkijan pitää myös tietää, miten oma työ liittyy jo olemassa olevaan tutkimukseen. Tuotekehityksessä riittää, että tehty ratkaisu on tarpeeksi hyvä.  

Perinpohjaista selvittämistä

Jouko Kinnari on nauttinut väitöstutkimuksessa mahdollisuudesta syventyä tutkimaan jotain asiaa perinpohjaisesti ja kehittää omaa osaamista. Väitösopinnot ovat myös avanneet silmät näkemään, miten vain kymmenessä vuodessa maailma on mennyt vauhdilla eteenpäin tietyillä osa-alueilla.

”Meillä on nyt paljon enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi koneoppimisessa kuin aikaisemmin.”