ɫɫ

Uutiset

Miljardit twiitit todistavat: somekuplat ja kaikukammiot ovat todellisia

Vastakkaisia mielipiteitä ymmärtämään ja välittämään pyrkivistä käyttäjistä tulee Twitterissä epäsuosittuja.
Obamacare-terveydenhuoltouudistukseen liittyviä, puoluekannan mukaan muodostuvia kaikukammioita Twitterissä. Vaaka-akseli kuvaa kunkin käyttäjän twiittaaman sisällön ja pystyakseli kulutetun sisällön yksipuolisuutta. Demokraattista näkemystä edustavat käyttäjät on merkitty sinisellä, republikaanista punaisella. Kuva: Kiran Garimella ja Michael Mathioudakis.

Yli 2,7 miljardia vuosina 2009–2016 kirjoitettua twiittiä analysoinut tutkimus vahvistaa, että Twitter-käyttäjät altistuvat eniten omien poliittisten mielipiteidensä mukaisille näkemyksille. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä ”kaikukammioiden” viestien sisältöjä että verkostoja, joista kammiot muodostuvat. Twitterissä tuotettu ja kulutettu poliittinen sisältö havaittiin erittäin yhdenmukaisesti värittyneeksi. Toisin sanoen, kaikukammiot ja poliittisten kantojen ympärille muodostuvat kuplat ovat Twitterissä hyvin todellisia.

”Kaikukammio syntyy, jos Twitter-käyttäjien lukema sisältö on poliittisesti samaan suuntaan kallellaan kuin heidän itse jakamansa sisältö. Mielipide kaikuu samanlaisena takaisin: muut käyttäjät ympäröivässä sosiaalisessa verkostossa jakavat samaa mielipidettä”, kertoo professori Aristides Gionis Aalto-yliopistosta.

Tutkimuksessa on tunnistettu kolmenlaisia Twitterin käyttäjärooleja. Puolueelliset käyttäjät sekä kuluttavat että tuottavat näkökannoiltaan yksipuolista sisältöä ja nauttivat suurta suosiota. He ovat sekä keskeisiä omassa verkostossaan että twiittaavat verkostoa kiinnostavaa sisältöä.

Portinvartijoilla on tärkeä merkitys kaikukammioiden muodostumisessa, koska he kuluttavat erilaisia sisältöjä, mutta tuottavat vain yhtä poliittista näkökantaa puoltavaa sisältöä.

Puolueettomat käyttäjät taastuottavat sisältöä molemmin puolin poliittisia kuiluja ja pyrkivät yhdistämään erimielisiä kaikukammioita. Puolueettomien käyttäjien oma verkosto ei kuitenkaan arvosta heitä yhtä paljon kuin vain yhtä kantaa rummuttavien verkostot omia käyttäjiään.

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Qatar Computing Research Instituten tutkijat ovat luoneet koneoppimisalgoritmeja, joiden avulla he ovat ennustaneet käyttäjien rooleja erilaisissa datajoukoissa. He pystyivät päättelemään twiittien ja verkostojen rakenteen perusteella puolueellisen käyttäjän lähes 80 prosentin ja portinvartijan 70 prosentin tarkkuudella.

”Portinvartijat ovat pieniä käyttäjäryhmiä, jotka ovat keskimääräistä keskeisempiä omissa verkostoissaan. Portinvartijoiden seuraamat käyttäjät eivät kuitenkaan ole yhteydessä toisiinsa, vaan edustavat keskenään vastakkaisia näkemyksiä. Löytämällä ja tuomalla portinvartijoita yhteen voisi levittää tietoa poliittisten kuilujen molemmille puolille, mutta heitä on hankalampaa tunnistaa kuin vahvasti puolueellisia käyttäjiä”, kertoo tutkijatohtori Kiran Garimella, joka työskentelee tällä hetkellä École polytechnique fédérale de Lausannessa (EPFL).

Kahden vastakkaisen poliittisen näkemyksen välittämisen ja puolueettomuuden seurauksia on nyt tutkittu ensimmäistä kertaa sosiaalisissa verkostoissa koneoppimisen menetelmin. Molempia kantoja myötäilevien ja ymmärtävien mielipiteiden ilmaisemisella Twitterissä on hintansa, joka verottaa esimerkiksi käyttäjän asemaa ja arvostusta omassa verkostossaan, yhteyksien määrää muihin käyttäjiin ja twiittien saamaa kannatusta ja huomiota.

”Toisin sanoen puolueettomien käyttäjien tuottama sisältö saa vähemmän huomiota muilta käyttäjiltä, ja heidän twiittejään jaetaan vähemmän”, selittää professori Michael Mathioudakis Helsingin yliopistosta.

Tutkijat pyrkivät poistamaan analysoimistaan datajoukoista botit eli tilit, joiden takana ei ole ihmistä. Se onnistui varmistamalla, että tutkitut tilit ovat vähintään vuoden vanhoja tietojen keräämishetkellä ja esimerkiksi jättämällä huomiotta tilit, joilla on epäilyttävän paljon seuraajia.

“Halusimme ymmärtää kaikukammioiden rakentumista ja Twitter-käyttäjien eri roolien merkitystä kammioiden synnyssä ja ylläpitämisessä. Olemme käyttäneet siihen nyt ennennäkemättömän suurta aineistoa”, Garimella lisää.

”Työmme motivaationa on ymmärtää miten sosiaalisen median käyttäjät näkevät maailman Twitter-virtansa läpi. Aiomme seuraavaksi tarkastella yhä tarkemmin erilaisia käyttäjärooleja Twitterissä ja sitä, millaiset käyttäjät muovaavat poliittisia debatteja verkossa – ja miten”, Mathioudakis kertoo.

Tutkimus esiteltiin ensi kerran tämän vuoden International Web Conference WWW2018:ssa Lyonissa tiistaina 25.4.

Artikkeli: 

äپٴᲹ:

Aristides Gionis
Professori, Aalto-yliopisto
aristides.gionis@aalto.fi
puh. 050 430 1651
Twitter: @gionis

Kiran Garimella
Tutkijatohtori, EPFL Lausanne
kiran.garimella@aalto.fi
Twitter: @gvrkiran

Michael Mathioudakis
Professori, Helsingin yliopisto
michael.mathioudakis@helsinki.fi
Twitter: @mmathioudakis

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Environmental Engineering new flow channel in Otaniemi, with students and teaching staff
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olli Variksen työryhmälle merkittävä rahoitus Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä

Rahoituksen saanut InnoWAT-hanke vahvistaa vesialan opetusta.
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Aalto-yliopistolla kaksi lippua: sateenkaarilippu ja keltainen lippu. Taustalla moderni rakennus ja vihreitä puita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia

Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.