É«É«À²

TkT Mika Koskenvuori on toiminut Aalto Nanofab -yksikön johtajana 1.5.2014 lähtien. Hänen asemapaikkansa on Micronova ja vastuualueena sen puhdastilat.

Aallon ja VTT:n yhteisen mikro- ja nanoteknologian tutkimuskeskuksen Micronovan 2 600 neliömetrin puhdaslaboratoriotiloissa tehdään sekä tiedettä että tuotekehitystä.

Aalto Nanofab vastaa osaltaan puhdastilasta ja sen palveluista sekä huolehtii yhteistyöstä eri käyttäjien kesken.

Puhdastilat on nimetty Kansalliseksi tutkimusinfrastruktuuriksi, joten tilat ovat eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten käytettävissä.

– Toimimme open access -periaatteella ja toivonkin, että saamme käyttäjäpohjaa entisestään laajennettua ja siten myös nykyisille käyttäjille uusia yhteistyökuvioita.

Science-fictionista arkipäivän tuotteisiin

Erityisesti nanoteknologiasta on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt suuri määrä tuotteita ja kaupallisia ratkaisuja. Myös Micronovasta ovat saaneet alkunsa monet yritykset.

– Nanoteknologia on muuttunut pelkästä science-fictionista osaksi ihmisen jokapäiväistä elämää. Nanoteknologiaan perustuvia ratkaisuja on lukuisissa arkipäivän tuotteissa, esimerkkinä puhtaana pysyvät pinnoitteet. 

Nykyinen elektroniikka ei olisi mahdollista ilman nanoteknologiaa. Suomessa keksityn atomikerroskasvatuksen avulla saadaan toteutettua yhä pienempää elektroniikkaa ja tehokkaampia prosessoreita.

Puhdastilassa kehitetään myös aurinkokennoja ja ledejä. Mikrofluidistiikassa taas pyritään hallitsemaan pieniä määriä nesteitä, jotta laboratorioanalyysejä saadaan tehtyä yhä tarkemmin ja nopeammin.

Ei teollista internetiä ilman antureita

Yksi keskeinen sovelluskohde ovat anturit ja eri asioiden ja ilmiöiden aistiminen.

Koskenvuori uskookin, että mikro- ja nanoteknologialla on tulevaisuudessa suuri rooli täytettäessä erilaisia tarpeita aistia ympäröivää maailmaa. Älykkäiden järjestelmien ja teollisen internetin edellytys on yhä tarkempi aistiminen, mittaaminen ja tiedon kerääminen, ja siinä tarvitaan antureita.

– Meillä on käynnissä teolliseen internetiin liittyvä yhteishanke, jossa Aalto, VTT ja suomalainen anturiteollisuus ovat mukana. Haluamme olla niitä, jotka kehittävät ja tuottavat antureita.

Miltä näyttää Micronovan ja sen puhdastilojen tulevaisuus?

– Alan kehitystahti ei ainakaan hidastu. Toivon, että pystymme keskittymään käyttäjien kannalta oikeisiin asioihin ja näen, että nanovalmistus ja ohutkalvotekniikat ovat jatkossa keskeisiä painotusalueitamme. Toivoisin myös, että pystymme tulevaisuudessa tukemaan enemmän mikro-nano-bio yhteistyötä.