ɫɫ

Uutiset

Metsähovissa kerätään merkittävää tietoa kansainväliseen käyttöön

Suomalainen radio-observatorio on mukana konsortiossa, joka sai 10 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komissiolta.
aalto_metsahovi__jonitammi_www_fi_fi.jpg

Metsähovin tähtitieteellinen radio-observatorio Kirkkonummella on mukana 13 maan ja 28 johtavan radioastronomian tutkimuslaitoksen konsortiossa, joka on saanut Euroopan komissiolta 10 miljoonan euron rahoituksen neljäksi vuodeksi. RadioNet-konsortion tavoitteena on tiivistää eurooppalaista yhteistyötä ja vahvistaa Euroopan johtoasemaa radioastronomian alalla.

Metsähovin radiotutkimusasemalla seurataan jatkuvasti avaruutta ja aktiivisten galaksien eli kvasaarien toimintaa. Aseman valttina on halkaisijaltaan 14-metrinen radioteleskooppi, jonka mittauksille on maailmalla kysyntää.

”Kvasaareissa osa galaksin keskustan mustaan aukkoon putoavasta aineesta sinkoutuu ulos lähes valonnopeudella liikkuvina suihkuina. Nämä suihkut ovat koko maailmankaikkeuden voimakkaimpia säteilijöitä. Suihkuista saadaan kuitenkin muodostettua kokonaiskuva vasta yhdistämällä monilla eri taajuuksilla tehtyjä mittauksia. Metsähovissa havaitaan kohteita 2–150 gigahertsin taajuuksilla, ja muun muassa Metsähovin suuren radioteleskoopin havainnot 37 gigahertsin taajuudella ovat ainutlaatuisia maailmassa”, Metsähovin johtaja Joni Tammi kertoo.

”Metsähovi on tehnyt VLBI-mittauksissa yhteistyötä jo 25 vuoden ajan eri maailmankolkissa sijaitsevien observatorioiden kanssa. Nyt olemme mukana konsortiossa, joka vahvistaa entisestään Metsähovin merkittävää asemaa eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden joukossa", Tammi jatkaa.

Tutkijoita kiinnostaa galaksien yksityiskohdat

RadioNet-konsortio käyttää tutkimuksissaan konsortion jäsenten radioteleskooppeja ja havaintoja, joihin kaikilla jäsenillä on vapaa pääsy. Jäsenet yhdistävät voimansa muun muassa kehittääkseen uusia radiovastaanottimia ja niiden ohjelmistoja, joita tarvitaan käsittelemään valtavia tietovirtoja ja varmistamaan, että tiedot ovat korkealaatuisia ja häiriöttömiä.

”Yhdistämällä koko Euroopan ja maailman radio-observatorioiden tiedot voimme muodostaa kuvia, joiden erotuskyky vaatisi muuten teleskoopin, jonka halkaisija on tuhansia kilometrejä”, kertoo radioastronomian Max Planck instituutin professori ja RadioNet-konsortion vetäjä Anton Zensus.

Astronomit tutkivat myös linnunradan ja muiden galaksien keskeisten alueiden yksityiskohtia ja toivovat saavansa kuvan galaksimme keskustassa olevan mustan aukon välittömästä läheisyydestä lyhyillä aallonpituuksilla.

äپٴDz:

Metsähovin johtaja Joni Tammi
puhelin: 029 442 4858 (arkisin klo 9–16)
metsahovi@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.