Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorio on Suomen ainoa tähtitieteellinen radiotutkimusasema. Tärkein tutkimusväline on halkaisijaltaan 14 metriä oleva radioteleskooppi, jolla on tutkittu Auringon toimintaa jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Nyt Metsähovi on julkaissut Auringosta saadun datan kaikille avoimeksi.
Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi kertoo lisää projektista ja Auringon toiminnasta: ”Auringon aktiivisuus toimii 11-vuoden sykleissä, ja esimerkiksi sähköverkkojen ja satelliittien toimintaan vaikuttavia auringonpurkauksia tapahtuu tiettyinä aikoina paljon enemmän kuin toisina. Lisäksi aktiivisuudessa näyttää olevan vielä paljon pidempiä, satojen vuosien skaalalla tapahtuvia vaihteluja. Dataa täytyy siis kerätä paljon ja hyvin pitkältä ajalta, jotta voidaan tehdä luotettavia ennustuksia auringon toiminnasta. Metsähovin keräämä datasetti on yksi pisimmistä korkeilla radiotaajuuksilla tehdyistä aikasarjoista myös kansainvälisesti.”
Yksi isoimmista haasteista datasetin julkaisussa oli löytää oikea säilytysalusta. Metsähovin data on erityislaatuinen siitä syystä, että se kasvaa, sillä uusia havaintoja tehdään jatkuvasti. Metsähovi päätyi tekemään yhteistyötä Tieteen Tietotekniikan keskuksen, CSC:n (IT Center for Science Ltd.) kanssa, joka toteutti kehittämäänsä ja opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoamaan Fairdata -palvelukokonaisuuteen mahdollisuuden kasvavan datasetin julkaisuun.
Auringosta saatu radiodata ladataan kuukauden välein Fairdata -palveluun, joka on CSC:n yksi datan julkaisun alustoista. Tavoitteena oli kehittää olemassa olevaa palvelua intuitiivisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi myös kasvavien datasettien julkaisuun. Tämän ansiosta järjestelmä ei anna uutta tunnistetta joka kerta, kun uutta dataa ladataan lisää kuukauden välein. Kasvavaan datasettiin viittaaminen on nyt mahdollista ja sen havaintojen lisääntyminen on helposti nähtävissä.
CSC:n kehittämä tuki kasvavan aineiston julkaisuun on vasta käyttöön otettu, eikä vastaaviin olla vielä törmätty muualla. Suomessa Aalto-yliopisto ja Metsähovi ovat sen ensimmäisiä käyttäjiä.
Metsähovin tutkimustoiminnan tavoitteena on ymmärtää ja ennustaa Auringon toimintaa paremmin. Aurinko ja sen aktiivisuus vaikuttavat kaikkeen maapallolla - niin elämään kuin teknologiaan. Auringolla on myös vaikutusta ilmastonmuutoksiin, ja sen syklisyyden ja aktiivisuuden osuus niihin on tärkeää ymmärtää.
Vaikka auringonpurkaukset eivät vaaranna elämää maapallolla, ne voivat häiritä suuresti teknologian toimintaa, kuten sähkö- ja tietoliikenneverkkoja ja satelliitteja. Jotta pystytään varautumaan mahdollisiin häiriöihin, auringon toiminnasta on luotava mahdollisimman tarkkoja ennustuksia. Niiden avulla mahdolliset purkaukset pystyttäisiin havaitsemaan hyvissä ajoin.
Ihmiset tarkastelevat asioita eri perspektiiveistä ja niin on myös Auringosta saadun radiodatan suhteen. Tammi korostaa, että Metsähovin radio-observatorio haluaa löytää eri alojen ihmisiä, jotka voivat olla kiinnostuneita datasetistä.
”Eri alojen tutkijat voivat löytää yhteneväisyyksiä omista projekteistaan saadun datan kanssa. Näin on mahdollista löytää ja saada lisää tietoa erilaisista ilmiöistä ja ongelmista, joita ei aiemmin olla huomattu”, Tammi kertoo.
Paikalliset, kansalliset ja jopa kansainväliset tutkijoiden yhteisöt ovat olleet kiinnostuneita Auringosta saadusta datasta. Metsähovin asiantuntemus sekä data ovat olleet myös taiteilijoiden kiinnostuksen kohteena ja dataa on nähty osana taidenäyttelyitä ja jopa taiteen maisteritutkintojen lopputöitä. ”Aurinkodataamme on käytetty taideteoksissa tavoilla, joita emme itse olisi ikinä keksineet”, Tammi lisää.
Nyt datasetti on avoimesti saatavilla Fairdata -palvelussa.
Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio.
Ekaluokkalainen Joni Tammi piti elämänsä ensimmäisen esitelmän tähdistä. Siitä alkoi matka, joka johti avaruustutkijan uraan. Mutta minkä älynväläyksen hän sai Esko Valtaojan kurssilla opiskeluaikanaan?
Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Aurinkoa on tutkittu yli 40 vuoden ajan. Havainnoista muodostetaan Auringon radiokarttoja, joista tutkijat näkevät muun muassa sen, miten aktiivinen Aurinko kulloinkin on.
Aalto-yliopisto osallistui käänteentekeviin havaintoihin jättimäisestä mustasta aukosta Messier 87 -galaksin ytimessä.
