Aalto-yliopiston Mets盲hovin radio-observatorio on Suomen ainoa t盲htitieteellinen radiotutkimusasema. T盲rkein tutkimusv盲line on halkaisijaltaan 14 metri盲 oleva radioteleskooppi, jolla on tutkittu Auringon toimintaa jo yli nelj盲n vuosikymmenen ajan. Nyt Mets盲hovi on julkaissut Auringosta saadun datan kaikille avoimeksi.
Mets盲hovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi kertoo lis盲盲 projektista ja Auringon toiminnasta: 鈥滱uringon aktiivisuus toimii 11-vuoden sykleiss盲, ja esimerkiksi s盲hk枚verkkojen ja satelliittien toimintaan vaikuttavia auringonpurkauksia tapahtuu tiettyin盲 aikoina paljon enemm盲n kuin toisina. Lis盲ksi aktiivisuudessa n盲ytt盲盲 olevan viel盲 paljon pidempi盲, satojen vuosien skaalalla tapahtuvia vaihteluja. Dataa t盲ytyy siis ker盲t盲 paljon ja hyvin pitk盲lt盲 ajalta, jotta voidaan tehd盲 luotettavia ennustuksia auringon toiminnasta. Mets盲hovin ker盲盲m盲 datasetti on yksi pisimmist盲 korkeilla radiotaajuuksilla tehdyist盲 aikasarjoista my枚s kansainv盲lisesti.鈥�
Yksi isoimmista haasteista datasetin julkaisussa oli l枚yt盲盲 oikea s盲ilytysalusta. Mets盲hovin data on erityislaatuinen siit盲 syyst盲, ett盲 se kasvaa, sill盲 uusia havaintoja tehd盲盲n jatkuvasti. Mets盲hovi p盲盲tyi tekem盲盲n yhteisty枚t盲 Tieteen Tietotekniikan keskuksen, CSC:n (IT Center for Science Ltd.) kanssa, joka toteutti kehitt盲m盲盲ns盲 ja opetus- ja kulttuuriministeri枚n tarjoamaan Fairdata -palvelukokonaisuuteen mahdollisuuden kasvavan datasetin julkaisuun.
Auringosta saatu radiodata ladataan kuukauden v盲lein Fairdata -palveluun, joka on CSC:n yksi datan julkaisun alustoista. Tavoitteena oli kehitt盲盲 olemassa olevaa palvelua intuitiivisemmaksi ja k盲ytt盲j盲yst盲v盲llisemm盲ksi my枚s kasvavien datasettien julkaisuun. T盲m盲n ansiosta j盲rjestelm盲 ei anna uutta tunnistetta joka kerta, kun uutta dataa ladataan lis盲盲 kuukauden v盲lein. Kasvavaan datasettiin viittaaminen on nyt mahdollista ja sen havaintojen lis盲盲ntyminen on helposti n盲ht盲viss盲.
CSC:n kehitt盲m盲 tuki kasvavan aineiston julkaisuun on vasta k盲ytt枚枚n otettu, eik盲 vastaaviin olla viel盲 t枚rm盲tty muualla. Suomessa Aalto-yliopisto ja Mets盲hovi ovat sen ensimm盲isi盲 k盲ytt盲ji盲.
Mets盲hovin tutkimustoiminnan tavoitteena on ymm盲rt盲盲 ja ennustaa Auringon toimintaa paremmin. Aurinko ja sen aktiivisuus vaikuttavat kaikkeen maapallolla - niin el盲m盲盲n kuin teknologiaan. Auringolla on my枚s vaikutusta ilmastonmuutoksiin, ja sen syklisyyden ja aktiivisuuden osuus niihin on t盲rke盲盲 ymm盲rt盲盲.
Vaikka auringonpurkaukset eiv盲t vaaranna el盲m盲盲 maapallolla, ne voivat h盲irit盲 suuresti teknologian toimintaa, kuten s盲hk枚- ja tietoliikenneverkkoja ja satelliitteja. Jotta pystyt盲盲n varautumaan mahdollisiin h盲iri枚ihin, auringon toiminnasta on luotava mahdollisimman tarkkoja ennustuksia. Niiden avulla mahdolliset purkaukset pystytt盲isiin havaitsemaan hyviss盲 ajoin.
Ihmiset tarkastelevat asioita eri perspektiiveist盲 ja niin on my枚s Auringosta saadun radiodatan suhteen. Tammi korostaa, ett盲 Mets盲hovin radio-observatorio haluaa l枚yt盲盲 eri alojen ihmisi盲, jotka voivat olla kiinnostuneita datasetist盲.
鈥滶ri alojen tutkijat voivat l枚yt盲盲 yhtenev盲isyyksi盲 omista projekteistaan saadun datan kanssa. N盲in on mahdollista l枚yt盲盲 ja saada lis盲盲 tietoa erilaisista ilmi枚ist盲 ja ongelmista, joita ei aiemmin olla huomattu鈥�, Tammi kertoo.
Paikalliset, kansalliset ja jopa kansainv盲liset tutkijoiden yhteis枚t ovat olleet kiinnostuneita Auringosta saadusta datasta. Mets盲hovin asiantuntemus sek盲 data ovat olleet my枚s taiteilijoiden kiinnostuksen kohteena ja dataa on n盲hty osana taiden盲yttelyit盲 ja jopa taiteen maisteritutkintojen lopput枚it盲. 鈥滱urinkodataamme on k盲ytetty taideteoksissa tavoilla, joita emme itse olisi ikin盲 keksineet鈥�, Tammi lis盲盲.
Nyt datasetti on avoimesti saatavilla Fairdata -palvelussa.
Mets盲hovi on Suomen ainoa t盲htitieteellinen radio-observatorio.
Ekaluokkalainen Joni Tammi piti el盲m盲ns盲 ensimm盲isen esitelm盲n t盲hdist盲. Siit盲 alkoi matka, joka johti avaruustutkijan uraan. Mutta mink盲 盲lynv盲l盲yksen h盲n sai Esko Valtaojan kurssilla opiskeluaikanaan?
Aalto-yliopiston Mets盲hovin radiotutkimusasemalla Aurinkoa on tutkittu yli 40 vuoden ajan. Havainnoista muodostetaan Auringon radiokarttoja, joista tutkijat n盲kev盲t muun muassa sen, miten aktiivinen Aurinko kulloinkin on.
Aalto-yliopisto osallistui k盲盲nteentekeviin havaintoihin j盲ttim盲isest盲 mustasta aukosta Messier 87 -galaksin ytimess盲.
